Piilotettu aarre



Asiantuntija-apua somepalveluiden käyttöön

Anonyymisti netissä

Tämä kolumi on julkaistu alunperin Suur-Jyväskylän lehdessä 11.10.2017.johanna_janhonen_suur_jyvaskylan_lehti

Annoin hiljattain Jodel-aiheisen haastattelun. Erityisesti opiskelijoiden suosiman palvelun idea on, että mobiilisovelluksessa anonyymisti käydyt keskustelut näkyvät vain kymmenen kilometrin säteellä. Haastatteluun valmistautuessani kyselin jyväskyläläisiltä jodlaajilta, mikä saa heidät käyttämään palvelua. Vastauksissa toistuivat huvittelu ja tylsyyden välttely, mutta Jodelista oli saatu myös hyviä vastauksia erilaisiin kysymyksiin. Löytyykö Jyväskylän keskustasta paikkaa, jossa voi säilyttää autoa ilmaiseksi? Millaisia harrastusmahdollisuuksia kaupungista löytyy? Mikä on Jyväskylän paras baari, grilli tai kirpputori? Mitä tehdä, kun äiti tunkee väkisin kylään? Miten päästä yli erosta tai lähestyä viehättävää kurssikaveria? Mitä tehdä hyppytunneilla? Haluaisiko joku pelata kanssani lautapelejä perjantai-illalla? Eräs vastaaja kertoi, ettei hänellä ole ystäviä, joiden kanssa hän voisi viettää aikaa, mutta Jodelin ansiosta hän tuntee kuuluvansa johonkin.

Haastattelun myötä aloin miettiä sitä, mitä hyötyä anonyyminä esiintymisestä on. Ensinnäkin se antaa mahdollisuuden kertoa vaikkapa ihmissuhteisiin, taloudelliseen tilanteeseen tai terveyteen liittyvistä asioista, joista ei omalla nimellään uskaltaisi tai kehtaisi puhua. Esimerkiksi Vauva-lehden keskustelupalsta on saanut legendaarisen maineen ja Kalevauva.fi-yhtye on tehnyt siellä käydyistä keskusteluista biisejäkin – “Mies mustasukkainen kun lähden laivalle” ja “Pitääkö synnytyksessä todellakin olla alapää paljaana?”. Keskusteluille on toki helppo nauraa, mutta niin tuoreet vanhemmat kuin vauvakuumetta potevat, lapsettomuudesta kärsivät tai keskenmenoa surevat saavat palstalta usein korvaamatonta vertaistukea.

 

 

Pari vuotta sitten tekemässään väitöstutkimuksessa Teo Keipi totesi, että anonyymiys tarjoaa nuorille väylän sekä sosiaalisten että henkilökohtaisten tarpeiden täyttämiseen. Tutkimuksessa oli haastateltu 13-18-vuotiaita helsinkiläisiä nuoria, jotka kertoivat, että nimettömyys ja kasvottomuus tuntuivat heistä turvalliselta ja vapauttavalta. Kommunikointi oli helpompaa ja itseä oli helpompi ilmaista. Anonyyminä myös omaa identiteettiä oli helppo etsiä ja sillä saattoi leikitelläkin, netissä kun voi helposti vaihtaa vaikka omaa ikää, asuinpaikkaa tai sukupuolta ja katsoa, miten se vaikuttaa muiden suhtautumiseen. Keipin tutkimuksessa selvisi myös, että anonyymiyttä suosivilla nuorilla oli vähemmän ihmissuhteita netin ulkopuolella kuin omalla nimellään esiintyvillä nuorilla, heillä oli huonompi itsetunto ja he kokivat olevansa “harvinaisen tärkeitä ihmisiä”.

Jokainen ihminen on laulun arvoinen, totesi Veikko Lavi aikoinaan. Kukapa tietää, vaikka sinunkin anonyymeistä vuodatuksistasi tehtäisiin joskus laulu!