Piilotettu aarre



Asiantuntija-apua somepalveluiden käyttöön

Netti, varkaiden paratiisi

johanna_janhonen_suur_jyvaskylan_lehtiTämä kolumni on julkaistu alunperin Suur-Jyväskylän Lehdessä 20.7.2016.

Parissakymmenessä vuodessa netti on muuttunut niin, että myös kooditaidottomat voivat tuottaa sinne sisältöjä, esimerkiksi lisätä ottamiaan valokuvia moniin eri paikkoihin. Kun netti on nyt täynnä toinen toistaan hienompia kuvia, moni markkinoija käyttääkin löytämiään kuvia huoletta: kappas, tuossapa on kivannäköinen kahvikuppi, kirjakasa tai kukkakimppu. Nips ja naps ja kyseinen kuva on jo lisätty esitteeseen, nettisivulle ja somepalveluihin. Esimerkiksi pari kesää sitten tapaamani valokuvaaja Tiia Santavirta, joka ottaa upeita kuvia etenkin suomalaisten artistien keikoilta, kertoi olevansa jatkuvasti tilanteessa, jossa joku käyttää luvatta hänen ottamiaan kuvia, vaikka hän onkin erittäin selvästi sen kieltänyt. Ei kai luvan kysyminen nyt niin vaikeaa ole?

#vesala #himosjuhannus #festarit #keikkakuvat #tiiasantavirtaphotography

A photo posted by Tiia Santavirta (@tiiasantavirta) on

Mutta jos joku on kerran vapaaehtoisesti laittanut kuviaan nettiin, mitä se haittaa, jos joku toinenkin niitä käyttää, katsottavaksihan ne kai on tarkoitettu? Logiikka on vähän sama, kuin joku ottaisi netistä kirjaesitelmän ja antaisi sen opettajalleen omalla nimellään varustettuna. Vaikka varastaminen on verkossa vaivatonta, on se silti väärin.

Mistä mainoksiin sitten saadaan kuvia? Itse olen etsinyt kuvia Flickristä ja Wikimedia Commonsista, joista kummastakin löytyy miljoonia vapailla CC-lisensseillä julkaistuja kuvia, joita saa käyttää myös kaupallisiin tarkoituksiin. Esimerkiksi Suomen Kansallisgalleria on julkaissut Flickrissä lähes tuhat taiteilija Hugo Simbergin ottamaa mustavalkoista valokuvaa, joita haluaisin joskus jossain käyttää.

HS Johanneskyrkan Tammerfors 46, 1905
Etsin taannoin kuvapankkeja Pinterestin avulla ja löysin niitä kymmenittäin. Kuvapankkeja on moneen makuun, itse ihastuin muun muassa teksasilaisten Rebeccan ja Laurenin kuvaamiin työpöytäasetelmiin, australialaisen Kellien haalean keltaisiin kuviin vanhoista ompelutarvikkeista, Polaroid-kameroista ja Scrabble-nappuloista ja ruotsalaisen Jonasin utuisiin metsäkuviin. Osa kuvapankeista jopa lähettää päivittäin uusia ilmaisia kuvia sähköpostilla.

Kuvapankkikuvissa on vain yksi vaara: joku muukin saattaa niitä käyttää. Entisen työnantajani kanssa teimme somekoulutuksilleni kivan kampanjan, josta meni niin sanotusti maku, kun yksi sen hahmoista oli kaupan kassalla pahvipakkaukseen painettuna makeisia mainostamassa. En usko, että kovin moni asiaa huomasi, mutta sittemmin olen suosinut viestinnässäni vähän yksilöllisempiä kuvia.