Piilotettu aarre



Asiantuntija-apua somepalveluiden käyttöön

Onnettomat somettajat

Tämä juttu on julkaistu alunperin Suur-Jyväskylän Lehdessä 18.11.2015

johanna_janhonen_suur_jyvaskylan_lehtiTanskalainen Happiness Research -instituutti halusi selvittää, tekeekö sosiaalinen media ihmiset onnettomiksi. Instituutin johtaja Meik Wiking kertoi, että he valitsivat tutkimuskohteeksi Facebookin, joka on Tanskassakin eri-ikäisten ihmisten keskuudessa se käytetyin somepalvelu. Wikingin mukaan ihmiset jakavat siellä jatkuvasti hyviä uutisia, mutta “kun itse katsoo ikkunasta, näkee vain harmaata” – Facebookin esittelemä maailmankuva on vääristynyt.

Viikon kestäneeseen kokeeseen osallistui lähes 1100 Facebookin käyttäjää, jotka jaettiin kahteen ryhmään. Toiset käyttivät Facebookia normaaliin tapaan, toisilta sen käyttö kiellettiin. Ennen testiä 16–76-vuotiaat osallistujat täyttivät lomakkeen, jossa he kertoivat muun muassa Facebookin käytöstään ja tyytyväisyydestään elämäänsä. Tuttavien jakamat asiat aiheuttivat heissä kateutta: 50% kadehti mahtavia kokemuksia, 40% muiden menestystä ja 33% toisten onnellisuutta. Samalla he kertoivat jakavansa itsekin mieluummin kuvia lomalta kuin tyypillisestä työpäivästä.

35-vuotias Sophie Anne Dornoy piti koetta haastavana, hän kun avaa Facebookin aamuisin heti herättyään tarkastaakseen, onko yön aikana tapahtunut jotain jännittävää tai tärkeää. Jo muutaman päivän kuluttua hän tunsi olonsa rauhallisemmaksi ja huomasi suoriutuvansa tehtävistään tavallista nopeammin. Viikon aikana hän kävi normaalia pidempiä puhelinkeskusteluja ja vietti enemmän aikaa ystäviensä ja perheensä kanssa. Dornoysta tuntui hyvältä huomata, ettei Facebook-paasto ollutkaan mikään maailmanloppu – ihmiset saivat halutessaan yhteyden häneen myös ilman Facebookia.

Viikon jälkeen Facebook-paastoryhmäläiset tunsivat itsensä onnellisemmaksi kuin verrokkiryhmänsä: he kärsivät esimerkiksi yksinäisyydestä, stressistä ja kiukkuisuudesta toista ryhmää vähemmän ja pystyivät myös keskittymään asioihin paremmin. Vaikka tutkitut huomasivatkin Facebook-tauon tuovan elämään monia positiivisia asioita, useimmat halusivat kuitenkin jatkaa Facebookin käyttöä testin jälkeen. Tämä herätti tutkijoissa hämmennystä, mutta Wiking vertasi asiaa tupakointiin: sitäkin jatketaan vuodesta toiseen, vaikka sen huonot puolet tiedetään.

Tutkimusajaksi viikko on lyhyt, instituutista myönnettiin, ja pidemmän ajan kuluessa poissaolo Facebookista voi saada ihmiset tuntemaan itsensä myös eristyneiksi, onhan Facebook niin iso osa erilaisia sosiaalisia ilmiöitä. Wiking kuitenkin toivoi, että tutkimus saa meidät miettimään sitä, miten me Facebookia käytämme: uutisvirta ei todellakaan kerro koko totuutta.

Lähteet: Helsingin Sanomat, The Guardian, tanskalainen The Local -lehti ja instituutin oma yhteenveto.