Piilotettu aarre



Asiantuntija-apua somepalveluiden käyttöön

Sattumia some-sopassa

 Tämä kirjoitus on alunperin julkaistu kolumnina  Suur-Jyväskylän lehdessä 15.2.2012

Kun puhun sosiaalisesta mediasta eli somesta, en tarkoita niinkään nettipalveluita vaan entistä avoimempaa kulttuuria, jonka uudet helppokäyttöiset työkalut mahdollistivat. Siinä missä ennen tieto oli valtaa, jota ei haluttu jakaa, niin nyt pyritäänkin verkostojen valtiaaksi. Tykkäyksiä, kommentteja ja seuraajia saa mielenkiintoisen sisällön avulla.

Verkostoitumiskykyä arvostetaan eri työtehtävissä. Nyt työnhakijat tai palkankorotuksen pyytäjät on helppo ryhmitellä vaikka seuraajien, suositusten tai bilekuvien määrän mukaan… On olemassa myös palveluja, jotka mittaavat ihmisten merkittävyyttä mielipidevaikuttajina, sillä somessa lähes jokaiseen ongelmaan ja tarpeeseen on ratkaisu ja kaikki löytävät itselleen samanhenkistä seuraa.

Esimerkiksi ravintolasuosituksia löytää eat.fi-palvelusta, kuntoilukavereita HeiaHeiasta jasienitietoa Sienikirjasta,joka on eräs Wikipedian sisarprojekti. Blogeista taas löydät vaikka Hellapoliisin ruokaohjeet, MouMoun tyylivinkit ja esittelyt Nörttityttöjenerikoisista harrastuksista. Hessu kertoo podcast-kahvilassaan teknologiakuulumisia jaHaloefekti twiittaa maailman uutisia. Youtube korvaa ohjekirjat ja televisio-ohjelmat jaSkypen avulla mummot pääsevät lukemaan satuja lapsille. Flickr-kuvapalveluun kokoontuvat sulassa sovussa niin pilvenpiirtäjäfanit, nukkekotiharrastajat kuinkylpyankkakeräilijätkin kokoelmiaan esittelemään, uudessa Pinterest-palvelussa taas vaihdellaan mm. sisustusunelmia ja käsityöohjeita. Facebookissa tiedottavat yhdisten ja yritysten lisäksi myös Jyväskylä ja Laukaa.

Vuodenvaihteessa kerroin perheelleni Facebook-kaveristani, joka oli ollut monta päivää ilman sähköä. Missä hän asuu, minulta kysyttiin. Ei aavistustakaan, jossain Tampereella päin varmaan. Keitä sitten ovat nämä ”kaverit” joista emme juuri mitään tiedä, eihän meillä ennenkään sellaisia ollut? Olipa hyvinkin: me törmäsimme satunnaisesti näihin ihmisiin turuilla ja toreilla, lomakohteissa, sukujuhlissa ja luokkakokouksissa. Jos nyt otamme nämä vanhat naapurit, työ- ja koulukaverit osaksi arkeamme, voimme vaihtaa torikuulumisia entistä useammin. Kun sattuma sitten tuo meidät vaikkapa samaan junaan, voimme hetkessä sopia treffit ravintolavaunuun.

Serendipiteetti, joka on suomennettu hauskasti sattumahdollisuudeksi, onkin sosiaalisen median parasta antia. Löydämme uusia ihmisiä, joita kiinnostavat samat asiat kuin meitäkin tai uusia piirteitä vanhoista tuttavistamme. Jos tartumme näihin mahdollisuuksiin, saamme uusia ystäviä, pomoja, harrastuskavereita, jopa puolisoja ♥!

Odotatko siis onnenpotkua vai autatko sattumaa olemalla siellä, missä tapahtuu?