Piilotettu aarre



Asiantuntija-apua somepalveluiden käyttöön

Wikipedia, tietosanakirja taskussa

Tämä kolumni on julkaistu alunperin Suur-Jyväskylän Lehdessä 21.10.2015

johanna_janhonen_suur_jyvaskylan_lehtiViime aikoina olen pitänyt Wikipedia-koulutuksia paitsi yritysten viestintäasiantuntijoille myös seurakuntien, koulujen ja museoiden työntekijöille. Melkein kaikki tietävät jo, että kuka tahansa saa päivittää Wikipediaa, mutta sen toimintaperiaatteet ovat vieraampia. Nyrkkisääntönä voi pitää, että Wikipedia on nettiin siirretty tietosanakirja. Vanhan tietosanakirjan sivuilla ei kerrottu naapurin uudesta kampaamosta tai kylän parhaasta nakkikioskista, eikä mainostoimistokaan saanut kirjoittaa siihen näpsäkkää tietopakettia itsestään. Tämä asia ei ole muuttunut, vaan ansaitakseen paikkansa Wikipediassa täytyy olla jollain tavalla merkittävä. Merkittävyyteen vaikuttaa eniten se, onko aihetta “käsitelty huomattavan laajasti aiheesta riippumattomissa luotettavissa lähteissä”. Toimituksellista sisältöä siis arvostetaan ja yritysten kohdalla luotettavina lähteinä pidetään esimerkiksi Helsingin Sanomia ja Kauppalehteä. Se, että jokin yritys on mainittu kerran Suur-Jyväskylän Lehdessä ei tee siitä vielä wiki-merkittävää!

Joskus Wikipedia-artikkelia päivitetään kuin palapeliä, jota kootaan satunnaisten ohikulkijoiden voimin: joku lisää tänään linkin lisätietoihin, joku poistaa tammikuussa kaupallisina pitämänsä väitteet ja kolmas lisää valokuvan ensi syksynä. Neljäs taas innostui jo pari vuotta sitten jostain pienestä yksityiskohdasta niin, että kirjoitti siitä pitkän kappaleen verran. Ja se viides, se on trolli, joka haluaa vain vähän vitsailla, mutta tulee toivon mukaan nopeasti jyrätyksi. Pikkuhiljaa paloja siis lisätään – ja vaihdetaan.

Ongelmia voi tulla, jos aihetta entuudestaan tuntemattomat lukevat Wikipediaa kuin piru Raamattua ja erehtyvät pitämään tarinaa valmiina. Asiantuntija näkee, että tässähän on vasta reunapalat kasassa, tai että palapeli oli kyllä lähes valmis jo viisi vuotta sitten, mutta nyt sen päällä on jo niin paljon pölyä, ettei kuvio erotu. Helsingin Sanomat teetti pari vuotta sitten tutkimuksen, jossa lähes sata yliopistotutkijaa luki yhteensä 134 Wikipedia-artikkelia ja arvioi ne asteikolla 1–5 kuudessa eri kategoriassa. Parhaat pisteet sai artikkelien virheettömyys (3,8), kun taas artikkelien laajuudessa (3,01) ja lähteiden käytössä (2,54) oli enemmän korjaamisen varaa.

Elokuussa haaveilin tällä palstalla siitä, että entistä useampi asiantuntija alkaisi päivittää Wikipediaa osana työtään. Nyt haastan sinut tutkimaan, mitä Wikipedia kertoo sinulle tärkeistä aiheista. Jos löydät virheitä ja haluat ne myös korjata, muista ensin etsiä ne riippumattomat, luotettavat lähteet, joiden avulla muut voivat helposti tarkistaa, onko korjauksesi totta vai tarua.