Piilotettu aarre



Asiantuntija-apua somepalveluiden käyttöön

Wikit Suomessa 2013 -raportti

Sometime on sosiaalisen median aktiivisten käyttäjien itselleen järjestämä tapahtuma, joka järjestettiin ensimmäistä kertaa keväällä 2010. Keväällä 2013, hieman ennen neljättä Sometime-tapahtumaa, keksittiin, että tämä porukka voisi mainiosti koota raportin, jossa kerrottaisiin, mikä somessa on muuttunut sitten viime kevään. Johanna Janhosta pyydettiin kirjoittamaan raporttin työkaluosuuteen wikeistä.

Anne Stolt, joka toimi kirjaprojektin päällikkönä, ohjeisti kirjoittamista näin:

Someraportin työkalukohtaisten lukujen tavoite: “Synopsis siitä, miten jakautuu Suomessa, maailmalla. Mitä suosioissa on tapahtunut kuluneen vuoden aikana. Muita kulmakiviä tai mieleenpainuvia hetkiä kuluneena vuonna? Onko havaittavissa jo uusia ilmiöitä? Infograafi kanavien jakautumisesta Suomessa?”

Johanna Janhonen piti wikejä hieman vaikeana aiheena, eroavathan ne muista some-palveluista monella tavalla, mm. siinä, että suurin osa wikeistä on salaisia, mutta tarttui Tunturia sarvista ja kirjoitti toukokuussa 2013 yhden viikon aikana alla olevan raportin. Tämä raportti on julkaistu joulukuussa 2013 myös Piilotettu aarre -blogissa 3 osassa.

Wikit Suomessa viimeisen vuoden aikana

Wikiasiantuntija Johanna Janhonen, joka on itse perustanut mm. Nukkekotiwikin, Mini treasures wikin ja Sosiaalinenmedia.org-wikin, haastatteli tätä artikkelia varten muita suomalaisia wikiasiantuntijoita mm. siitä, mitkä ovat suomalaisten suosimia wikialustoja ja mihin eri tarkoituksiin niitä on Suomessa käytetty, etenkin viimeisen vuoden aikana. Tärkeimmän suomalaisen wikin, Wikipedian, kuulumiset käydään myös läpi.

Wikit eroavat monesta muusta sosiaalisen median palvelusta siinä, että

  1. niitä ei useinkaan lasketa some-palveluiksi
  2. niistä ei juuri mediassa puhuta ja
  3. suuri osa niistä on salaisia, eli ne sijaitsevat yritysten sisäverkossa.

Wikit jäävät muiden some-palveluiden jalkoihin myös ns. mediaseksikkyydessä, ne ovat jo vanha juttu, josta ei jakseta intoilla samalla tavalla kuin esim. jostain mikroblogialustasta.

Edellä mainitut erot toivat tämän osuuden kirjoittamiseen omat haasteensa, joita taklattiin mm. haastattelemalla seuraavia asiantuntijoita:

tietojohtamisen ja sosiaalisen median tutkija Miia Kosonen, LUT
neuvonantaja Teemu Leinonen, Wikimedia-säätiö
projektisuunnittelija Jussi Linkola, Metropolia
service manager Antti Helminen, HCL (aiemmin Nokiassa)
konsultti Juha Pihlaja, Ambientia
yrittäjä Harto Pönkä, Innowise
konsultti Oskari Uotinen, Intosome

Wikit mediassa

Helsingin Sanomissa on kuluneen vuoden aikana mainittu wikit kahdesti: Van­taan ja Es­poon vih­reät valmistelivat kun­ta­vaa­li­oh­jel­maan­sa avoi­mesti wikissä, jonne he ottivat vastaan kun­ta­päät­tä­mi­ses­tä kiin­nos­tu­neiden ihmisten eh­do­tuk­sia vaa­li­oh­jel­man­sa si­säl­lök­si. Toinen maininta oli mielipidesivulla, jossa eräs lukiolainen tuskaili sitä, että kaikilla opettajilla on omat suosikkinsa harjoitustöiden palauttamiseen ja opiskelijoilla menee paljon aikaa erilaisten työkalujen (mm. wiki-sivustot) opetteluun. Muistutus on aiheellinen: koulujen olisi hyvä miettiä yhteiset linjaukset opetuksessa käytettävien työkalujen suhteen, jotta opiskelijat voisivat keskittyä oleelliseen: oppimiseen.

Ylen ainoa wiki-uutinen taas liittyi siihen, että Mikkelissä otettiin käyttöön uusi paikalliswiki, SeutuWiki, jonka tarkoitus on kerätä talteen hiljaista tietoa kotiseudusta: muistoja, kokemuksia ja tarinoita. Wikit sopivatkin mainiosti ns. laaja-alaisen hiljaisen tiedon keräämiseen esim. jonkin organisaation sisällä, yksittäisiä dokumentteja on sen sijaan useimmiten helpompi kirjoittaa muilla välineillä (esim. Google Docs, Etherpad).

Enemmän osumia kuin wikit saivat Helsingin Sanomissa Wikileaks (28) ja Wikipedia (19). Wikipedia-osumistakin tosin vain neljä oli nimenomaan Wikipediaan liittyviä, muissa uutisissa Wikipediaa oli käytetty lähteenä tai vertauskuvana. Ainoa Suomeen liittyvä Wikipedia-uutinen oli se, että Wikipedia on alkanut käyttää suomalaista MariaDB:tä, avoimen lähdekoodin tietokantaohjelmaa, mikä on tietysti hieno juttu.

Erilaisia wikialustoja Suomessa

Wikipedia on wikeistä tunnetuin ja se on Alexan mukaan Suomessakin 7 suosituimman nettisivun joukossa. Wikipedian lisäksi huhtikuussa 2013 sadan suosituimman nettisivun joukossa oli vain Wikimedia-säätiön oma sivusto (sijalla 88).

Puhekielessä wiki ja Wikipedia menevät usein sekaisin. Wikipedian mukaan wiki on

“Verkkosivusto, jonka sisältöä käyttäjät voivat itse muokata haluamallaan tavalla, usein ilman sivustolle kirjautumista. Vuorovaikutteisuus ja muutosten tekemisen yksinkertaisuus tekevät wikistä tehokkaan yhteisöllisen kirjoittamisen työkalun.”

Wikialustoja on maailmassa olemassa kymmeniä ellei satoja. Niiden suosiota Suomessa on vaikea mitata mm. siksi, että osa wikeistä on salaisia. Wikipedia tuntee suomalaisia wikejä vain 60 kappaletta, joista 7 on Wikimedian ylläpitämiä (Wikiaineisto, Wikikirjasto, Wikiopisto, Wikipedia, Wikisanakirja, Wikisitaatit ja Wikiuutiset), neljä alueellista wikiä (Häme-Wiki, Poritieto, Mikkelin SeutuWiki ja Vaasapedia) ja muita wikejä on noin 50. Viimeisen vuoden aikana listalle on lisätty mm. seuraavat aktiiviset wikit:

  • Hommaforumin Hommawiki
  • Liberalismiwiki
  • Salkkaripedia (Salatut Elämät -tv-sarjalle omistettu wiki)
  • Sarjakuvawiki

Wikimedian wikit käyttävät Mediawiki-alustaa. Suomalaiseen Wikipediaan on kirjoitettu artikkeleita vain kuudesta muusta wiki-alustasta: Booktype, Confluence, MoinMoin, TiddlyWiki, UseModWiki ja Wikia. Viimeisten 90 päivän aikana yli sata kertaa niistä on luettu vain seuraavia: Mediawiki (672), Confluence (612) ja Wikia (404).

Yksi suosituimmista wikialustoista Google Trendsin datan mukaan on Wikipedian perustajan Jimmy Walesin kaupallinen wikituote Wikia. Vielä tammikuussa se sijoittui myös Alexan tilastoissa sijalle 55, mutta on sittemmin tippunut pois Suomen sadan suosituimman sivuston joukosta, muita wikipalveluja Alexan listalla ei tänä vuonna ole ollutkaan. Alexan mukaan Wikia on myös globaalisti suosituin wikialusta (sijalla 161 toukokuussa 2013).

Suomalaiset hakevat Google Trendsin mukaan tietoa eniten Wikiasta, Confluencesta ja Wikispaces -wikialustoista

Suomen Wikiassa on tällä hetkellä 80 eri wikiä, joista 10 suosituinta on enimmäkseen vapaa-aikaan liittyviä:

    • WWII books, 
    • Bionicle, 
    • Vaali, 
    • Spore,
    • Super Mario, 
    • World of Warcraft, 
    • Ikariam, 
    • Airsoft, 
    • Muumitalo ja 
    • Minecraft. 

Suosituimmassa wikissä WWII books on 3600 artikkelia, jotka käsittelevät toiseen maailmansotaan liittyvää kirjallisuutta. Wikialustoista toiseksi suosituin (lue: googlatuin) on Google Trendsin mukaan Confluence, kolmantena tulee Wikispaces.


Confluence-wikiä käytetään mm. suositussa sosiaalinenmedia.org-wikissä, johon kerätään yhteisöllisesti esimerkkejä suomalaisten organisaatioiden someilusta. Sosiaalinenmedia.org on, toisin kuin wikit yleensä, ulkoasultaan herkullinen kuin karkki, mutta myös Mediawikien ulkoasua voi muokata ja tehdä se responsiiviseksi (lue: sen käyttö onnistuu sujuvasti älypuhelimilla ja täppäreillä), kuten logistiikka-alan wikipohjaiselle verkko-oppimisaineistolle, Logistiikan maailmalle, hiljattain tehtiin. Confluence-wiki, samoin kuin esimerkiksi pilvipalvelu Pbworks, on aikojen kuluessa alkanut muistuttaa enemmän julkaisujärjestelmää kuin puhdasta wikiä. Wikien erityispiirre on siinä, että versiohistoriasta näkee, mitä muutoksia sivulla on viimeksi tehty – ja kuka ne on tehnyt.

Nokialla on perinteisesti käytetty avoimen lähdekoodin twikejä, joissakin yksiköissä myös Mediawikejä. twikit ovat hyvin ketteriä, minkä on huomannut esimerkiksi silloin, kun Nokia on myynyt jonkun osastonsa: läksiäislahjana porukalle on voinut antaa mukaan läppärin, jolle on asennettu muusta wikialustasta irrotettu wiki. Sama ketteryys mahdollistaa myös sen, että wikejä voi siirtää yhteen, paloitella ja siirtää intranetistä extranettiin.

Myös Suomesta löytyy oma wikialustansa, Purot.net-wiki. Harto Pönkän mukaan alustalta löytyy jo noin 750 wikiä ja se on valmis lanseerattavaksi kansainvälisille käyttäjille.

Yhteistä kaikille wikialustoille on se, että ne tukevat entistä paremmin plugineita, joiden avulla uusia toiminnallisuuksia voi asentaa oman maun mukaan tai tehdä vaikka ihan omia. Esimerkiksi Nokian single-sign-on-ratkaisu tehtiin twikiin kahdella koodirivillä, ilmaiseksi. Useimpiin wikeihin voi myös helposti upottaa sisältöjä muualta internetistä, esim. YouTube-videoita, SlideShare-esityksiä, Flickr-kuvia tai Twitter-virtaa.

Wikejä eri käyttötarkoituksissa

Wikit ovat loistavia alustoja koulumaailmassa, niihin voi rakentaa erilaisia oppimisympäristöjä. Haastateltavat kehuivat niiden mahdollisuuksia paitsi harjoitustyöalustana myös koulutusten suunnittelutyökaluna ja internet-sivujen julkaisussa. Wikien käyttö vaatii kuitenkin vielä paljon “lähitukea”, pääkäyttäjän läsnäoloa ja opastusta, mutta hyvää on se, että kaikki näkevät muidenkin työn hedelmät ja voivat oppia toisilta. Lukiolaisille järjestettiin viime syksynä [2012] ensimmäistä kertaa Innolukio-ideakilpailu, jossa etsittiin tuoteideoita ja palvelukonsepteja. Kilpailu toteutettiin Innolukio Desk-wikissä. Tutkittuaan kilpailutöitä Harto Pönkä huomasi, että hyvät ja huonot ideat erotti ennen muuta vastaajien työskentelytapa.

“Ei voida sanoa, että prosessimainen idean kehittely johtaisi aina parhaisiin ideoihin, mutta sen sijaan [...] voitaisiin väittää, parhaita ideoita ei synny ilman [wikiympäristö tukemaa] prosessimaista työskentelyä.”

Innolukio-tapauksessa Pönkä nosti esiin Purot.net:in keskusteluominaisuuden tärkeyttä voittajien onnistumisessa. Siinä missä esimerkiksi Mediawiki piilottaa keskustelut omalle välilehdelleen, Purot-wikissä kommentointi on nostettu yhdeksi keskeiseksi ominaisuudeksi.

Miia Kosonen kertoi huomanneensa eri kurssiryhmien kanssa käymistään keskusteluista, että wikejä hyödyntävät edelleenkin lähinnä vain suhteellisen isot ICT-alan yritykset, jotka käyttävät niitä projektinhallintaan, dokumentointiin ja ohjeistamiseen. Esteenä wikien hyödyntämiseen on hänen mukaansa osaamisen puuttuminen (lue: tietokonekauhu ja kokemuksen puute). Hän totesi:

“Pienissä organisaatioissa ei nähdä wikien potentiaalia, mikä on sinänsä paradoksaalista – ongelmana koetaan se, ettei ole tarpeeksi massaa tuottaa sisältöä ‘muun tekemisen ohessa’.”

Nokialla pitkään wikien kanssa työskennelleen Antti Helmisen mukaan wikien haasteena on myös intranetin jatkuva “sharepointtautuminen”. Sharepoint siis sanoo hoitavansa intrassa kaiken mahdollisen, myös wikit, mutta Sharepoint-wikien ongelma on, että ne ovat oikeastaan vain yksinäisiä sivuja, joilla ei ole suhdetta edes saman tiimisivuston muihin wikisivuihin. Helmisen mukaan wikien toinen ongelma on se, että ne ovat menettäneet coolin maineensa, ‘nyt kun kuuminta hottia on mikrobloggaus ja “social business”’.

Siinä missä wikit ovat siis kadonneet pääkonttorin business-naisten kalvoista, ne elävät Helmisen mukaan edelleen insinöörien työkaluna, sillä insinööriys käy hyvin yhteen wikien kanssa.

“Wikit ovat yksinkertaisia työkaluja, joita insinöörit tykkäävät käyttää koska sitä voi muokata vapaasti ilman rajoitteita tai sisäänrakennettuja prosesseja. Wikissä kukaan ei ole etukäteen päättänyt miten ihmisen pitäisi tehdä työnsä. Samalla se on pelottavaa koska wiki on tyhjä taulu, tabula rasa, ilman valmista hierarkiaa tai rakennetta.“

Oskari Uotinen puolestaan kertoi, että myös maakuntaliitoissa ja etenkin teollisuudessa on herätty wikien käyttöön, esim. alihankintakonepaja Reiferissä wikiä käytetään laatukäsikirjana, kuten hän myöhemmin tässä raportissa kertoo [ks. Reiferin videohaastattelu]. Harto Pönkä taas mainitsi mm. opetus- ja hankepuolen sekä viestintäyritysten aktiivisuuden wikien käytössä ja kertoi siitä, miten Suomen evankelisluterinen kirkko julkaisi viime syksynä sosiaalisen median ohjeistuksen, jota oli Kirkon suuntaviivat -wikissä työstänyt noin 150 työntekijää.

Wiki voi korvata myös kokonaisen intranetin, myös isossa organisaatiossa, kuten Finnairin kesäkuussa 2012 julkaistu Confluence-pohjainen intranet todistaa. Vanhasta intranetistä sen erottaa

  • helpompi sisällöntuotanto ja ylläpito
  • käyttäjille mahdollinen avoin kommentointi ja Facebookista tuttu seinä-toiminto
  • tehokas ja monipuolinen haku
  • yksinkertainen rakenne, mutta laaja sisältö

Intranet-wikillä Finnair halusi lisätä sisäistä yhteisöllisyyttään, mutta samalla se myös yksinkertaisti julkaisuprosessiaan merkittävästi.

Wikeillä nähdään olevan paljon potentiaalia ja esimerkiksi Wikipedian suosio kertoo siitä, että pienelläkin porukalla saadaan hyvää sisältöä isolle joukolle. Suomenkielisessä Wikipediassa on nimittäin viimeisen kuukauden aikana ollut vain 1800 aktiivista käyttäjää (rekisteröityneitä käyttäjiä on yli sata kertaa enemmän: 233 698). Suomalaiset ovat luoneet reilussa kymmenessä vuodessa 322 000 Wikipedia-artikkelia, mikä on vähän verrattuna englanninkieliseen Wikipediaan, jossa artikkeleita on jo 4,2 miljoonaa tai ruotsinkieliseen Wikipediaan, jossa on lähes miljoona artikkelia. Teemu Leinonen , joka toimii globaalin Wikimedia-säätiön yhtenä harvana eurooppalaisena neuvonantajana, kertoo, että syy suomenkielisen Wikipedian artikkelien vähyyteen on vahva deletionismi-kulttuuri – suomalaiset kun haluavat artikkeleita vain todella merkittävistä aiheista, muut poistetaan tylysti. Esimerkiksi Diili-ohjelmasta tunnetuksi tullutta Jethro Rostedtiä ei aluksi pidetty oman artikkelin arvoisena, vaikka hän oli julkisuudesta tuttu ja esiintynyt useissa eri tv-ohjelmassa.

Wikimedia Suomi ry:n toiminta on viimeisen vuoden aikana aktivoitunut. Se on pitänyt mm. wikikoulua Kiasmassa ja muutenkin panostanut yhteydenpitoon helsinkiläisten museoiden kanssa. Maailmalta tuttu GLAM (lyhenne sanoista Galleries, Libraries, Archives ja Museums) -konsepti on rantautunut Suomeen, eli Wikimedia on aloittanut täälläkin yhteistyön muiden avoimia sisältöjä edistävien tahojen, kuten Ateneumin ja Kiasman kanssa, jotka ovat luovuttaneet Wikipediaan mm. kuvia taiteestaan ja alkaneet työstään niihin liittyviä artikkeleita.

Wikimedian toiminta ja budjetti ovat vuosien kuluessa vakiintuneet ja säätiö työllistää tällä hetkellä noin 150 henkilöä. Kuluneen vuoden aikana Wikimedia on, lähes 7 vuoden tauon jälkeen, esitellyt myös uusia hankkeita:

  • Wikidatan avulla eri asioihin liittyvät numerot ja yhteydet (esim. ihmisten sukulaisuussuhteet) saadaan yhdestä keskitetystä paikasta useisiin eri palveluihin
  • Wiki voyage taas tuo Wikimediaan matkaoppaan (oppasta löytyy jo 13 kieliversiota, ei vielä suomea).

Wiki on Antti Helmisen sanoin “haikala, jonka pitää liikkua ollakseen olemassa – jos wikiä ei päivitetä, se kuolee.” Pidetään siis Wikipedia ja muut wikimme elävinä, vaikka ne eivät ehkä niitä viileimpiä some-palveluita olekaan.

 

Lähteet:

Alexa

Wikipedia ja Wikimedia
mm. wiki-artikkeli , Wikimedia ry , WikidataWiki Voyage

Piilotetun aarteen artikkelit: 
Wikit Wikipedia

Haastattelut ja haastateltavien nettisivut:
Ambientia, Case Finnair 
Innowise, Case: Innolukio ja Case: Sosiaalisen median suuntaviivat kirkolle