Piilotettu aarre



Asiantuntija-apua somepalveluiden käyttöön

Yhteisömanageritutkimus 2014

yhteisömanageritutkimus_kuplaSuomalaisille yhteisömanagereille suunnatun CMADFI-tapahtuman  suunnittelu tapahtuu Facebook-ryhmässä. Tammikuussa 2014, vähän ennen itse tapahtumaa, Lassi Valkama heitti ilmoille idean, että suomalaisia community managereita pitäisi tutkia, jotta tietäisimme esimerkiksi alan keskipalkan. Lassi teki yhdessä muiden ryhmäläisten kanssa kyselyn. Johanna lupasi auttaa sekä kyselyn markkinoinnissa että tulosten julkaisussa. Kysely on yhä nähtävissä osoitteessa bit.ly/cmkysely. Kyselyn ensimmäisiä tuloksia käytiin läpi jo tammikuussa 2014 järjestetyssä CMADFI-tapahtumassa.

Johanna halusi, että kyselyyn tulee tarpeeksi vastauksia ennenkuin hän alkaa tuloksia julkaista ja asetti rajaksi pyöreän 50. Jo keväällä päästiin aika lähelle sitä, mutta viimeisten vastausten saamiseen meni kauan. Syyskuun alussa päästiin viimein tavoitteeseen, kun kyselyyn tuli 50. vastaus.

Community managereita enemmän kuin yhteisömanagereita

Community managereiden tittelien kirjo on hyvin laaja, mikä johtuu siitä, että työtä tehdään useimmiten oman toimen ohella. Vastaajista päätoimisia yhteisömanagereita oli 31% ja sivutoimisia 69%. Vastaajista 12% toimi pelkästään oman organisaationsa sisäisenä yhteisömanagerina, 44% pelkästään ulkoisen yhteisön managerina ja 44% huolehti sekä sisäisestä että ulkoisesta yhteisöstä.

sisvsulkoinen

Vastaajien organisaatioissa oli usein muitakin, jotka työskentelivät yhteisöjen parissa – vain 17% vastaajista työskenteli ihan yksin. 40% vaastaajista oli 2-4 hengen tiimissä, 13% vastaajista 5-10 hengen tiimissä ja 27% vastaajista yli kymmenen hengen tiimissä. Kooltaan tiimit olivat kuitenkin aika pieniä, sillä yli puolet, 57% vastaajista, työskenteli alle 5 hengen tiimeissä.

Hahmo ja taulu_CM_suomeksiVastaajien keskuudessa yleisin titteli oli tiedottaja (5), jota seurasi (online) community manager, viestintäsuunnittelija, verkkotiedottaja ja projektipäällikkö, joita oli kutakin neljä kappaletta. Yhteisömanagereita ja kehityspäällikköjä oli kolme. Yrittäjiä, järjestelmä-ja verkostoasiantuntijoita, samoin kuin tuote- ja markkinointipäälliköjä oli kutakin kaksi kappaletta. Lisäksi vastaajat nimesivät yksittäisiä titteleitä olivat asiantuntija, projektiasiantuntija, some-assistentti, viestinnän opiskelija, concept owner, digimarkkinoija, markkinointisuunnittelija, erityissuunnittelija, henkilöstöjohtaja, koordinaattori, verkkoviestinnän koordinaattori, viestintäpäällikkö ja toimitusjohtaja.

Eräs vastaaja kommentoi sekavaa termiasiaa näin:

“Olisi hyvä, jos ammatista voitaisiin vakiinnuttaa edes pari kolme termiä, ettei kuulostaisi siltä, että tätä työtä tekevät suunnilleen kaikki automekaanikosta rakennusurakoitsijaan. Vaikuttaa siltä, että community on kääntynyt sujuvasti yhteisöksi, mutta manager on välillä johtaja, välillä päällikkö, välillä “Finglishillä” manageri tai sitten yhdistelmä on jokin kummallinen nettikätilö, verkostofasilitaattori tai muu kummallisuus”.

Yhteisömanagereita eniten koulutussektorilla

Vastaajat toimivat suuruusjärjestyksessä seuraavilla toimialoilla.

toimialat

Yhteisömanageri – tuore rooli organisaatioissa

taskunaurisYhteisömanagerin tehtävät ovat Suomessa vielä aika tuore osa toimenkuvaa. Vastaajista 10% on ollut yhteisömanagerin tehtävissä alle vuoden, 27% 1-2 vuotta, 29% 2-3 vuotta, 15% 3-4 vuotta, 4% 5-6 vuotta, 2% 6-7 vuotta ja 10% yli 10 vuotta. 81% vastanneista on siis toiminut yhteisömanagerina alle 4 vuotta ja vain 12% on toiminut tehtävässään yli 6 vuotta. Tästä seuraa se, että monessa organisaatiossa ollaankin yhteisötyössä vielä aika alkumetreillä.

“Olemme vielä yhteisöjen käyttöönotto-asteella. Eli seuraajien kerääminen, kontaktit ja keskustelun syntyminen ovat nyt päätavoitteitamme.”

lapioTyöelämässä vastaajat taas olivat olleet paljon pidempään: 1-5 vuotta (13%), 5-10 vuotta (13%), 10-15 vuotta (27%), 15-20 vuotta (19%), 20-25 vuotta 15%, 25-30 vuotta (2%), 30-35 vuotta (6%), 35-40 vuotta (4%).Suuri enemmistö, 61% vastaajista, on siis ollut työelämässä 10-25 vuotta.

Vastauksista kävi myös ilmi, ettei roolia vielä oikein tunneta tai arvosteta organisaatioissa.

“Haluan saada arvostusta tekemiseeni oman yksikköni ulkopuolelta, jossa se koetaan vielä usein “Facebookissa roikkumiseksi””

“Pyrin tekemään tehtävästä päätoimisen ja nostamaan sen profiilia organisaatiossamme. Koko juttu on vielä niin uusi, että mahdollista arvoa ei vielä oikein ymmärretäkään, mutta toivottavasti sekin on muutettavissa.”

cm_tyypit_yes_we_can

Ongelmia tulee siitä, että rooli on usein langennut jollekulle, jonka odotetaan käyttävän tehtävään ja alan yleiseen seuraamiseen paljon myös vapaa-aikaansa.

“Nyt vain oletetaan, että “vapaa-ajalla hoidetaan yrityksen yhteisöjä”!”

“Toivoisin, että voisin käyttää työaikaani (oman aikani sijasta) alan kehitykseen ja uusien asioiden kartoittamiseen.”

Kaikki tietysti riippuu organisaation johdosta, jolta toivottiin mm. lisää resursseja yhteisömanagerointiin ja ylipäätään rohkeutta tehdä asioita uudella tavalla.

“Toivoisin johdolta rohkeutta (= vähemmän pelkoa) somen suhteen.”

“Haluaisin lisätä tehtävän, tulosten ja mahdollisuuksien ymmärtämistä ja arvostusta niin yritysjohdossa kuin työyhteisössäkin. Meidän pitäisi saada henkilöstö innostumaan sisällöntuotannosta.”

Yhteisömanagerin tilipussia vaikea mitata

rahapussiSitä, kuinka paljon yhteisömanagerin työstä ansaitsee on hieman hankala arvioida, sillä työtä tehdään etupäässä oman toimen ohella, eikä vastauksista välttämättä selviä, onko vastaaja tarkoittanut tuloillaan koko tuloaan vai nimenomaan yhteisömanageroinnista tulevaa tuloa. Oli miten oli, näin vastaajat kertoivat tuloistaan: alle 2000€ kuussa tienasi 6%. 2000 – 2500€ kuukausiansiot oli 8% vastaajista, 21% ansaitsi 2501-3000€ kuukaudessa, 15% sai 3001 – 3500€, 27% 3501-4000€, 12 % 4001-4500€, 2% 4501-5000€, 4% 5001-5500€, 2% 5501-6000€ ja 4% vastaajista kertoi kuukausiansioidensa olevan yli 6000€. 66% vastaajista tienasi 2500€-4500€ kuukaudessa.

Ulkoiset yhteisöt tärkeämpiä kuin sisäiset

karttakäärö
Vastaajilta kysyttiin heidän hallinnoimiensa yhteisöjen tärkeyttä asteikolla 1 (ei lainkaan tärkeä) – 5 (erittäin tärkeä). Haluttiin siis selvittää, kuinka paljon painoarvoa organisaation strategiassa annetaan yhteisön käytölle ja kehittämiselle.

Vastaajat pitivät ulkoisia yhteisöjä yleisesti strategisesti tärkeinä, sillä vastausten keskiarvo oli lähes 4 (3,98). Tärkeänä tai erittäin tärkeänä ulkoisia yhteisöjä piti peräti 77% vastaajista (4 (42%) ja 5 (35%)), kun taas vain 10% vastaajista piti yhteisön strategista merkitystä vähäisenä tai hyvin vähäisenä (1 (4%), 2 (6%)).

“Toimintamme yksi tavoitteista on yleisen tietoisuuden kasvattaminen toimialastamme, joten ulkoisen yhteisön kautta vaikuttaminen on siinä keskeistä.”
Sisäisen yhteisön tärkeyskysymyksen keskiarvoksi tuli vain 3,30. Tärkeänä tai erittäin tärkeänä sisäistä yhteisöä piti vain 42% vastaajista (4 (25%) ja 5 (17%)), kun taas neljäsosa (26%) vastaajista näki yhteisön strategisen merkityksen vähäisenä tai hyvin vähäisenä (1 (13%), 2 (13%)).
“Tavoitteemme on yhteistyövälineiden -ja työtapojen levittäminen laajasti organisaatiomme sisällä.”

 Mutta aina strategia ei tietenkään kerro koko totuutta:

“Yhteisömme on tärkeä, vaikka strategisia tavoitteita ei olekaan asetettu.”

pikkuarkku3Eritasoisia strategioita kuvattiin seuraavasti:
  • Yhteisöjä ei ole huomioitu toimintasuunnitelmissa tai strategioissa. Ainoana tavoitteena on, että saamme mahdollisimman paljon tykkääjiä Facebook-sivullemme, seuraamme siis vain tykkääjien määrää
  • Strategiassamme on lähinnä sanottu, että panostamme sosiaaliseen liiketoimintaan ja viestimme somessa
  • Haluamme tuottaa elämyksiä, lisätä tunnettuutta ja sitouttaa kohderyhmäämme
  • Tavoitteemme on lisätä asiakasdialogia
  • Haluamme valjastaa yhteisön innovoimisvoiman ja kasvattaa yhteisön avulla koko toimialaamme
  • Osallistamisen myötä yhteisöjemme vaikuttaminen yhteisiin asioihimme lisääntyy, niin sisäisesti kuin ulkoisesti.
  • Tavoitteemme on rakentaa aktiivinen yhteisö, joka osallistuu tuotteemme kehitystyöhön.
  • Tehtävämme on viestiä toimintamme hyödyistä ja vaikuttavasta toiminnastamme strategiamme mukaisesti.
  • Strategisiin tavoitteisiimme kuuluu aikataulu, yhteydenpito, dokumentointi, projektinhallinta ja versionhallinta
  • Strategisia tavoitteitamme on sisäisen yhteistyön tehostaminen, vuorovaikutuksen ja avoimuuden lisääntyminen, prosessien läpiviennin ja läpinäkyvyyden tehostuminen. Tärkeää on myös brändin tunnettuuden kasvattaminen sekä palvelujen myynnin kasvattaminen.

Yhteisömanageroinnin työkalut

facebook_laattaYlivoimaisesti suosituin some-palvelu oli Facebook, jota käytti 90% vastaajista, seuraavina tulivat Twitter (85%), LinkedIn (54%), blogit (48%), YouTube (44%), Google+ (31%), Pinterest (25%), Instagram (23%), keskustelupalstat (23%), Yammer (19%), wikit (15%) ja IBM Connections (4%). 17% vastaajista käytti näiden lisäksi vielä joitain muita palveluita. Kyselyssä mainituista palveluista Tibbr, Jive, Newsgator, Chatter, Socialtext, SocialCast taas eivät saaneet yhtään mainintaa.

top5tools

Yhteisömanagereiden 5 tärkeintä somepalvelua

Kun vastaajilta kysyttiin, onko heidän yhteisönsä integroitu yrityksesi sisällä esimerkiksi intranetiin tai muihin järjestelmiin 29 vastaajaa jätti vastaamatta. Muut vastasivat seuraavasti:
  • Ei ole integroitu lainkaan (10 vastaajaa)
  • Yammerin mainitsi 4 vastaajaa, joista yhdellä vastaajalla se oli integoitu intraan, toisella integrointia oli suunniteltu uuteen intraan, kolmannella integrointia ei oltu tehty ja neljännellä oli “Yammer Sharepoint-alustainen extranet”
  • Nettisivulle oli upotettu mm. Facebook-päivityksiä, twiittejä ja uusimpia postauksia
  • SharePoint mainittiin kolmessa vastauksessa: “Yhteisö on löyhästi kytketty intranetiin, joka SharePoint-alustalla”, “sharepoint intraan”
  • Muita mainintoja saivat blogit, Zendesk, Smarpshare ja keskustelupalstat

Yhteisöjen tavoitteet

Vastaajilta kysyttiin “Mitä tavoitteita yhteisöillänne on? Mitä pyritte saavuttamaan, muuttamaan tai tuottamaan?”. Vastaukset luokiteltiin kolmeen ryhmään organisaation mukaan: HR, markkinointi ja tuotekehitys.

hr_kylttiHR: Työnantajakuvan rakentaminen ja henkilökunnan kehittäminen

  • Tavoitteemme on työnantajamielikuvan laajentaminen
  • Tavoitteemme on henkilökunnan parempi taito- ja tietotaso työtapojen mahdollisuuksista, rahansäästö sekä työtyytyväisyys sekä nopeus
  • Tavoitteemme on esitellä organisaatiomme kiinnostavana työnantajana ja parantaa tunnettuuttamme
  • Tavoitteemme on, että organisaatiomme tunnetaan kokonaisuutena. Meillä tulee olla käytössä ajanmukaiset toimintaamme soveltuvat somekanavat. Henkilöstömme tulee osata käyttää sosiaalista mediaa ammatillisesti ja on siihen motivoitunut. Sosiaalinen media tukee palvelujen ja tuotteiden markkinointia sekä myyntiä. Toimimme sosiaalisessa mediassa energisenä yhteisönä. Avaamme keskusteluja ja osallistuu keskusteluihin oman asiantuntijuuden pohjalta .
  • Pitkän tähtäimen tavoitteena on korvata sähköposti sisäisessä kommunikoinnissa ja samalla saavuttaa lähes automatisoitu hiljaisen tiedon keräys ja tallennus. Pyrimme myös tuomaan yhteen samoissa tehtävissä toimivat, mutta maantieteellisesti eri puolilla toimivat henkilöt. Haluamme tarjota ajanmukaiset työvälineet henkilöstölle sekä kehittää työyhteisön sisäisiä yhteyksiä.
  • Tavoittelemme uudenlaista yhteisöllistä oppimisesta somen ja tvt:n avulla
  • Haluamme innostaa henkilöstöämme ja kehittää organisaatiotamme yhteisöllisesti mm. oppimisympäristöjä ja -menetelmiä kehittämällä

marcom_kylttiMarkkinointi ja viestintä

  • tavoitteemme on yhteisöjen suurentaminen, sitoutuminen, jakaminen
  • Haluamme tarjota ajankohtaisia ja positiivisia puheenaiheita organisaatiostamme, synnyttää keskusteluja ja haluja jakaa sisältöjämme. Meidän tulee seurata, kuunnella ja kommentoida reaktiivisesti organisaatiostamme käytävää keskustelua
  • Pyrimme saamaan näkyvyyttä meille tärkeille asioille ja herättämään niistä keskustelua. Seuraamme myös, mitä meistä puhutaan ja vastaamme mahdollisuuksien mukaan.
  • Saamaan keskustelua aikaan, tietoisuus ja brändin rakentaminen
  • Nämme yhteisöt markkinointiviestinnän työkaluina – niiden kehittämisestä tai tavoitteista ei keskustella virallisella tavoilla tai tahoilla. Itse pyrin työssäni tarjoamaan eri vaihtoehtoja/ratkaisuja ja vaikuttamaan asenteisiin jakamalla tarvittavaa tietoa ja perehdytystä. Yksitäiset tahot innostuvat, mutta koska näihin ei ole resursoitu, homma jää talkootyöksi ja lopahtaa helposti.
  • Aluksi löytämään asiakkaitamme ja fanejamme, sitouttamaan heitä. Sitten etsimään mielipidevaikuttajia. Myös paikallistamaan uusia mahdollisuuksia kohdennettuun viestintään.
  • Viestimään yrityksemme toiminnasta kiinnostavammin kuin pelkillä tiedotteilla tai nettisivuviestinnällä.
  • asiakkaiden saaminen tuotteellemme
  • Yhteisöllinen keskustelu ja tapahtumien järjestely.
  • Päätavoite on viestiä yrityksen toiminnasta. Yritämme luoda mielikuvaa, että yritys on muutakin kuin kasvoton kansainvälinen IT-alan firma. Markkinointi tietenkin toivoo yhteydenottoja, mutta yhteisöt ovat kiinnostaneet tähän mennessä enemmän viestintäosastoa.
  • Yhteisölle asetettuja tavoitteita on tehdä paikallista tietojohtamista tunnetuksi koko maassa (jotta saamme tänne hyviä opiskelijoita, tutkimuspartnereita, yrityskeissejä, rahoittajia ja soveltajia tutkimustuloksillemme). Haluamme olla ylpeitä omasta tutkimusalueestamme
  • Osaamisen jakaminen, viestintä- ja markkinointi, jäsenhankinta, edunvalvontatavoitteiden edistäminen

RnD_kylttiTuotekehitys ja yhteisöllinen sisällöntuontanto

  • Luomaan keskustelua ja uutta sisältöä päätuotteeseen eli uutisvälineisiin.
  • Tavoitteemme on alamme tutkimuksen ammatillinen ja tutkimuksellinen yhteistyö ja verkostointi Suomessa
  • pyrimme vertaiskehittämiseen, jossa maantieteellisellä sijainnilla ei ole merkitystä
  • Yhteisöllisyyttä, tiedon jakamista, aitoa vuoropuhelua, ideointia, palvelun parantamista, ennakointia ja ongelmatilanteiden ennaltaehkäisyä, yhteisten asioiden eteen ponnistelua.
  • Yhteiskunnallinen vaikuttaminen (tiedon välittäminen, ihmisten osallistaminen), ideoiden tuottaminen

Yhteisömanagerin työ tulevaisuudessa

kaukoputki_käännettyVastaajilta kysyttiin myös miten he haluaisivat kehittää omaa tehtäväänsä tai CM:n tehtävää yleisesti jatkossa. Vastauksista olin huomaavinani, että #CMADFI tulee tarpeeseen: yhteisömanagerit kaipaavat työlleen lisää arvostusta ja tunnettuutta, he haluavat vaihtaa kokemuksia kollegoidensa kanssa ja saada alaan liittyvää koulutusta.

kruunuYhteisömanagereiden koulutus, työnkuva ja arvostus 

  • Kaipaan enemmän kouluttautumismahdollisuuksia
  • Pitäisi tunnistaa tämä tehtävänkuva paremmin ja sen vaatimukset pitäisi ottaa huomioon työnkuvassa ja sen suunnittelussa.
  • Yhteisömanagerointi ei kuulu viralliseen työnkuvaani, vaan minun on tehtävä sitä oman toimen ohella ja paljolti työajan ulkopuolella. Tehtävästä ei palkita, sitä ei pidetä strategisesti tärkeänä, eikä siihen varata resursseja. Haluaisin kohottaa/korottaa CM:n tehtävän merkitystä organisaatiossa ja luoda parempia puitteita CM:n tehtävien toteuttamiselle sekä innostaa ja osallistaa useampia henkilöitä omasta organisaatiostamme yhteisömanagerointiin,
  • Ylipäätään tietynlaista “toimenkuvaa” näistä asioista tarvittaisiin. Tarvitsemme selkeästi lisää yhteisömanagereita eli toiminnan hajauttamista eri yksiköihimme. Sisällön tuottamisesta pitäisi siirtyä enemmän strategiseen linjaamiseen ja yhteisön toiminnan ohjaamiseen/koordinointiin.
  • Kehittäisin CM:n tehtävää ehkä enemmän osastojen välillä toimivaksi. Se siis tekisi oikeasti yhtä paljon asioita viestinnän, markkinoinnin, HR:n, asiakaspalvelun ym. kanssa, eikä olisi vain yhden osaston käytössä.

hakkuYhteisötyön resursointi

  • Haluaisin laajentaa tiimiämme
  • Olisi mukava, jos jakaisimme hoitovuoroja tiimissämme jotenkin, käytännössä nyt minun on oltava ympäri vuorokauden valmiudessa tarttua kriisiviestintätoimenpiteisiin.
  • Tarvitsemme uutta rahoitusta seuramme yhteisön kehittämiseen, ennenkuin sitä voi laajentaa ja parantaa
  • Toimin markkinointipäällikkönä ja oman toimeni ohella yhteisömanagerina. Rekrytoin asiakaspäähän tukihenkilön niin pian kuin mahdollista ja jaan osan yhteisömanagerin roolista hänelle.
  • Haluaisin rohkaista organisaation henkilökuntaa toimimaan aktiivisemmin somessa (etenkin asiantuntijat) samaan tapaan kuin Yle tekee
  • Toivoisin, että voisin käyttää enemmän aikaa kentällä mm. ennakkoluuloja murtamassa ja henkilöstöä perehdyttämässä
  • Haluaisin enemmän aikaa tähän työhön ja sen suunnitteluun. Tällä hetkellä tämä työ on prioriteettilistalla aina viimeisenä.
  • Enemmän aikaa yhteisömanageroinnille ja vähemmän tyhjänpäiväisiä palavereja!
  • Lisää resursseja ja lisää välineitä käyttöön. Suuri osa työstä menee siihen, että muulle työyhteisölle perustellaan, miksi some on tärkeää ylipäätään.
  • Haluan verkostoitua suuren organisaatiomme muihin toimintoihin ja vauhdittaa somekanavien haltuunottoa, niin että se tukee kaikkea tekemistämme
  • Tämä tehtävä on kiinnostava ja haluaisin käyttää siihen enemmän työaikaani kuin se nykyisin on mahdollista.

kompassiYhteisöt ja tavoitteet

  • Tavoitteet on sidottava paremmin yrityksen strategiaan. Tarvitaan tarkempaa seurantaa ja lyhyen tähtäimen tavoitteita, jotta yhteisö voi kokea onnistumisen tunteita ja heidän osallistumistaan voisi palkita
  • Toivon, että voisin tehdä some-suunnitelman, joka olisi osa koko (markkinointi)viestinnän suunnitelmaa. Sitten haluaisin käydä suunnitelman läpi jokaisen yksikkömme kanssa ja kartoittaa samalla heidän tarpeensa. Haluan siis aikaa sille, että voisin kehittää organisaatiolle toimivan ja monikanavaisen yhteisösuunnitelman.
  • Toimintamme tulisi ponnistaa aidosti yhteisön tarpeista, eikä hankesuunnitelmasta.
  • Tarvitsemme lisää oikeaa tietoa analytiikasta ja toiminnan vaikuttavuudesta.
  • Tavoittelemme entistä parempaa vuorovaikutusta, kuuntelua, kannustusta ja tukea. Hyvät käytännöt ja onnistuneet kokemukset pitää myös saada jakoon.

timanttiYhteisöön liittyvä kehittäminen

  • Sisältömme pitäisi olla yllätyksellistä ja mielikuvituksellista
  • Tarvitsemme vähemmän CM-vetoista tekemistä, haluamme saada enemmän yhteisön omaa ääntä kuuluviin.
  • Haluamme saada lisää mahdollisuuksia kokeilla, sellaista matalan kynnyksen “häröilyä” (positiivisessa mielessä). Meidän pitäisi saada arkemme avattua ja ihmisten ja tekijöiden ääni kuuluviin.
Kiitos kaikille kyselyyn vastaajille! Emme ole sulkeneet kyselyä, joten halutessasi voit yhä käydä vastaamassa ja kertomassa omia kokemuksiasi yhteisömanagerin työstä. Koko tutkimusraportointia en uusien vastausten takia pistä uusiksi, mutta uusia kommentteja ja mielipiteitä voin tähän vielä lisätä. Omalla tavallaan ympyrä sulkeutuu, kun tämä tutkimus esitellään tammikuussa 2015 CMADFI-tapahtumassa.

CMADFI 2015 -tapahtumassa Johanna kyseli yleisön halukkuutta vastata uuteen kyselyyn. Koska innostusta löytyi, kysely toteutetaan myöhemmin tänä vuonna. Nyt on hyvä aika vaikuttaa siihen mitä kysytään, anna palautetta Twitterissä #cmkysely-häsällä tai Facebookissa CMADFI 2015 – ryhmässä.
Jos haluat kuulla lisää tutkimuksesta, ota yhteyttä!
cmadfi_laatta