Piilotettu aarre



Asiantuntija-apua somepalveluiden käyttöön

Yhteisömanageritutkimus 2016

Yhteisömanagerikysely, #cmkysely, tehtiin syksyllä 2016 jo kolmatta kertaa. Kysely löytyy osoitteesta: bit.ly/cmkysely2016 .

 

 

***

Hahmo ja taulu_CM_suomeksiYhteisömanageia ei tunnista tittelistä

Yleisimmät tittelit 65 vastaajan joukossa olivat yhteisömanageri (4 kpl ja tiedottaja (3 kpl). Kaksi mainintaa saivat digitaalisen viestinnän tuottaja, markkinointisuunnittelija, sisällöntuottaja, suunnittelija ja tutkija.

Muita mainittuja titteleitä: Chief Community Manager, Community Manager, Content specialist, Content producer,  Digimarkkinoinnin suunnittelija, Kehityspäällikkö, koordinaattori, Markkinointi- ja IT-päällikkö, markkinointijohtaja, markkinointipäällikkö, nuorisotyöntekijä, projektikoordinaattori, projektipäällikkö, päätoimittaja, ryhmän perustaja, Senior Social Media Manager, Social Media Manager, sosiaalisen median asiantuntija, sähköisen markkinoinnin suunnittelija, tapahtumanjärjestäjä, tuottaja, urheilutoimittaja, verkkomediasuunnittelija, verkkoviestintäsuunnittelija, viestinnän tuottaja, viestintä spesialisti, viestintäasiantuntija, viestintäpäällikkö, viestintäsuunnittelija, yhteisökoordinaattori ja yrittäjä.

Missä yhteisömanagerit toimivat?

Vastaajista 30,8% työskentelee organisaatiossa, jossa on yli 250 työntekijää. 27,7% vastaajaa työskentelee organisaatiossa, jossa on 50-249 työntekijää ja 23,1% organisaatiossa, jossa työntekijöitä on 1-9. Loput 18,5% tulevat organisaatioista, joissa työntekijöitä on 10-49. (N=65)

Näissä organisaatioissa oli ollut joku yhteisömanagerin roolissa seuraavasti:

alle vuoden 20%
yli vuoden, mutta alle 2 vuotta 20%
yli 2 vuotta, mutta alle 3 vuotta 12,3%
yli 3 vuotta, mutta alle 4 vuotta 20%
yli 4 vuotta, mutta alle 5 vuotta  4,6%
yli 5 vuotta, mutta alle 6 vuotta 6,2%
yli 6 vuotta, mutta alle 7 vuotta 12,3%
yli 10 vuotta 4,6%. (N=65)

iso_kartta_tausta2.jpgOrganisaatioiden toimialat olivat suuruusjärjestyksessä seuraavat (N=65):

*Informaatio ja viestintä 21,5%
*Koulutus 18,5%
*Teollisuus 7,7%
*Taiteet, viihde ja virkistys 9,2%
*Julkishallinto, maanpuolustus, sosiaalivakuutus 6,2%
*Muu palvelutoiminta 10,8%
*Rakentaminen  3,1%
*Tukku- ja vähittäiskauppa 3,1%
*Sähkö-, kaasu-, lämpö-, jäähdytysliiketoiminta  1,5%
*Kuljetus ja varastointi  1,5%
*Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen 1,5%
*Terveys- ja sosiaalipalvelut 1,5%
Ei mikään edellämainituista 13,8%

cm_tyypit_yes_we_canYhteisömanagerin työ lukuina

Vastaajista 42% toimi päätoimisena yhteisömagerina, 51% sivutoimisena ja 8% oli yhteisömanagereja vapaa-ajallaan. 3% heistä hallinnoi pelkästään organisaation sisäistä yhteisöä, 32% organisaation ulkopuolista ja 59% kumpaakin. 6% hallinnoi yhteisöä, joka ei linkity mihinkään organisaatioon.

Vastaajista 19% oli työskennellyt yhteisömanagerina alle vuoden, saman verran oli ollut pestissään 1-2 vuotta. Viidennes, 20%, oli työskennyt yhteisömanagerina 2-3 vuotta. Loput jakautuivat seuraavast 15% (3-4 vuotta), 8% (4-5 vuotta), 5% (5-6 vuotta), 8% (6-7 vuotta), 2% (7-8 vuotta) ja 6% yli 10 vuotta.

Työelämässä vastaajat olivat olleet seuraavasti (N=65):

0 – 5 vuotta  5%,
6 – 10 vuotta 25%,
11 – 15 20%,
16 – 20 25%,
21 – 25 12%,
26 – 30 6%,
31 – 35 5%,
36 – 40  2% ja
41 – 45 2%.

rahapussiPalkkaa yhteisömanagerit saivat työstään yhteisömanagerina seuraavasti (huom, että osa toimii tehtävässä osa-aikaisesti):

< 2000 € 40%
2 000 – 2 500 € 9%
2 501 – 3 000€ 17%
3 001 – 3 500 € 14%
3 501 – 4 000 € 3%
4 001 – 4 500 € 9%
4 501 – 5 000 € 2%
5 001 – 5 500 € 2%
5% vastaajista kertoi että heidän tekemänsä yhteisömanagerityö on palkatonta.

marcom_kylttiYhteisömanagerit työskentelevät eri puolilla organisaatioita. Vastaajien organisaatiot ovat suuruusjärjestyksessä (N=65):

viestintä 37%,
markkinointi  29%,
asiantuntijaorganisaatio  15%,
muu  8%
ja tuotekehitys  2%.

Päätoimisia yhteisömanagereita oli 27 kappaletta. Heistä 44% teki töitä viestinnässä, 33% markkinoinnissa, 15% asiantuntijatehtävissä ja muualla 7%. Vastaajista 9% toimi ilman organisaatiota, eli käytännössä vapaaehtoisena yhteisömanagerina. Kukaan vastaajista ei työskennellyt myynnissä, asiakaspalvelussa tai henkilöstöhallinnossa.

tyypitYhteisömanageritiimit

Viidennes (22%) vastaajista toimii yhteisömanagerina yksin, loput tekevät töitään tiimin kanssa. 43% vastaajista työskentelee 2-4 hengen tiimeissä, 19% 5-10 hengen tiimeissä ja loput 17% isommissa tiimeissä. Tiimin koko ei kuitenkaan kerro kaikkea, sillä työtä tehdään myös oman toimen ohella. Siksi kyselyssä kysyttiin: “Kuinka monta henkilötyökuukautta organisaatiossanne käytetään kuukaudessa yhteisötyöhön?”. 34% vastaajista kertoi, että heidän organisaatioissaan yhteisötyötä tehdään alle 1 henkilötyökuukausi, kokonainen henkilötyökuukausi yhteisötyöhön käytetään neljänneksessä organisaatioissa (25%), 2-4 henkilötyökuukautta kuluu joka viidennessä organisaatiossa (22%), 5-10 henkilötyökuukautta kuluu joka kymmenennessä organisaatiossa (11%). Vajaa kymmenesosa organisaatioista (9%) käyttää yhteisömanegointiin yli 11 henkilötyökuukautta.

2-4 hengen tiimeissä työaikaa käytetään yhteisömanagointiin
alle 1 henkityökuukausi (27%),
1 henkilötyökuukausi (40%),
2-4 henkilötyökuukautta (20%) ja
11 henkilötyökuukautta (7%) (ilmeisesti vastaajat valisivat väärän vaihtehdon?).

K9 #cmkysely‘n vastaajat kertovat #yhteisömanageri-tiimiläisten organisaatioista näin. Yllättääkö tieto? #cmadfi pic.twitter.com/oNGr7R9gUn

Yhteisömanageritiimiin kannattaa kerätä ihmisiä eri puolilta organisaatioita.

2-4 hengen tiimit on kasattu esimerkiksi seuraavasti:
sekä viestintä- & markkinointi-ihmisiä (23%),
pelkkiä viestintäihmisä (17%)
viestintä-, asiakaspalvelu- ja markkinointi-ihmisten tiimi (10%)
pelkkiä markkinointi-ihmisiä (7%)

Yhteisöt mukana organisaatioiden strategiassa

Kyselyssä kysyttiin miten tärkeinä yhteisöjä pidettiin organisaation strategiassa asteikolla 1 (ei tärkeä) – 5 (erittäin tärkeä) (N=65).

Ulkoisten yhteisöiden tärkeys vs sisäisten yhteisöjen tärkeys:

2                    11%                                14%
3                    31%                                32%
4                    29%                                32%
5                    29%                                22%

Eli ulkoisia yhteisöjä pidettiin tälläkin kerralla tärkeämpinä kuin sisäisiä yhteisöjä.

Strategioita kuvailtiin sanallisesti näin:

  • Strategiassa on määritelty mm. tavoitettavuus.
  • On huomioitu, mutta ulkopuolisena yhteisömanagerina en ole sitä itse nähnyt.
  • Tunnettavuuden lisääminen, imagon parantaminen
  • Tavoitteena on laajentaa yhteisöjä.
  • Ei ole erikseen mainittu strategiassa

“Strategiassa #someviestintä on organisaatiomme merkittävin viestintätapa. Käytännössä tämä ei näy arvostuksessa/resursseissa” #cmkysely

— Johanna Janhonen (@jjanhone) December 14, 2016

Koulujen strategioista kerrottiin seuraavaa:

  • Uusi yhteinen strategia on vasta tulossa, mutta tavoitteena on muodostaa yksi yhteinen ammattikorkeakoulu ja nostaa sen tunnettuutta.
  • Yhteisöltä, tässä tapauksessa opiskelijoilta, saatava palaute on yksi korkeakoulun rahoituksen perusteista. Strateginen tavoite on mahdollisimman hyvä ja kattava palaute, palautekysely sisältää kysymyksiä opiskelun ohjauksesta ja tuesta – tässä on merkittävä rooli viestinnällä = yhteisömanageroinnilla :)
  • Perustamme oman verkostoituneen yliopiston v. 2037.

“Tavoitteena on muodostaa yksi yhteinen #ammattikorkeakoulu ja nostaa sen tunnettuutta”. #cmkysely #cmadfi

— Johanna Janhonen (@jjanhone) December 14, 2016

Yritysten strategioista kerrottiin seuraavaa: 

  • KPI:t sovitaan tapauskohtaisesti, esimerkiksi myydyt tuotteet/liidit/muut konversiot.
  • Yhteisön avulla tuotteestamme on tullut alansa parhaimmistoa ja sillä on paljon faneja ja puolestapuhujia. Se, että yhteisö osallistuu tuotekehitykseen, markkinointiin ja palvelujen toteutukseenkin sitouttaa heidät ja varmistaa sen, että tuote vastaa yhteisön tarpeisiin vuodesta toiseen.
  • On huomioitu sekä strategiassa että organisaation arvoissa. Toimintamme peruslähtökohtana on sitoutuminen asiakkaiden tarpeiden toteuttamiseen. Asiakkaat ovat meille tärkeitä, ja haluamme tarjota heille välineet käyttää sosiaalista mediaa liiketoiminnansa tukena. Asiakaslähtöisyys, asiakastyytyväisyys, avoimuus ja arvostus ovat tärkeitä arvojamme.
  • markkinoinnilliset tavoitteet
  • Strateginen tavoite on luova oppiminen ja vertaisoppiminen taiteen ja soveltavan taiteen avulla. Strategiset tavoitteet myös seurattavissa euroissa = omien tuotteiden myynti. Koska toiminta alkaa vasta vuonna 2017, vastaan suurimpaan osaan > en koskaan. Olen vasta kehittämässä Instagram-tiliä ja valokuvaan siksi ahkerasti. Pilottiasiakkaat muodostavat perustan (n. 40 yhteisön jäsentä).

Muita kommentteja strategioista:

  • Tavoitteena että yhteisö ja oma tekeminen sulautuu toisiinsa luontevasti kaikessa toiminnassa.
  • Tavoitteena on, että someyhteisöt saataisiin mukaan toteuttamaan strategiaamme siitä, että nykyinen kestämätön luonnonvarojen käyttö taittuisi. Tavoite on suoraan strategiastamme: innostamme ihmiset muuttamaan omaa kulutuskäyttäytymistään.
  • Organisaationi on yhteisö nimeltä lisää kaupunkia Helsinkiin. Sen strateginen tavoite on kirjattu seuraavasti: Ryhmän tarkoitus on saada lisää kaupunkia Helsinkiin. Tarkoituksensa toteuttamiseksi ryhmä ideoi, etsii tutkimustietoa ja kokemuksia, väittelee, lobbaa poliitikkoja, juonii, istuu oluella ja niin edelleen. Kaupungilla tarkoitamme tiheästi rakennettuja kerrostalokortteleita, joiden kivijalat ovat pikkuliikkeitä täynnä ja joissa on sopivasti puistoja luomassa kaupunkilaisille kohtauspaikkoja. Tarkoitus ei siis ole keskustella siitä, pitäisikö kaupunkia rakentaa lisää, vaan yhdessä etsiä tapoja saada sitä rakennettua lisää.
  • Yhteisön työllistäminen, alan kehittäminen kaikkien toimijoiden kesken, yhteistyökumppanuuksien lisääminen
  • Kyseessä on siis vapaa-ajalla organisoitu mutta ammatillinen yhteisö. Ei liity minkään organisaation strategiaan, mutta ryhmänä oma tavoitteemme on lisätä tietoisuutta/näkyvyyttä ja toimia varteenotettavana vaihtoehtona alan valtavirralle.
  • Yhteiset toimintamallit, joita pyritään kehittämään someyhteisöllä. Ulkoisessa on koko brändimme tunnettuuden parantaminen, ei ollut aiemmin mitään somekanavia.
  • Tavoitteissa muotoilut tähän malliin: Organisaatiomme on “vetovoimainen yhteisö” ja lisäksi: Jokaisella — on saatavilla lähellä ja verkossa tavoitteellista vertaistukea.
  • Vaikuttamistyö, jäsenhankinta, sidosryhmät
  • Toimintaa suunnitellaan yhteisön toiveet huomioiden

cropped-arkkulaatat.jpgMitä yhteisöiltä sitten odotetaan?

“Tavoitteena on tehdä jatkossa entistäkin suunnitellummin asioita.” totesi eräs vastaaja. Vastaajilta kysyttiin, mitä tavoitteita heidän yhteisöillään on, mitä niissä pyritään saavuttamaan, muuttamaan tai tuottamaan. Vastauksista paljastuu, että yhteisöiltä haetaan apua mm. brändäykseen, myyntiin, sisäisen kulttuurin muokkaamiseen ja tuotekehitykseen.

marcom_kylttiBrändäys, markkinointi ja viestintä

  • tunnetuin brändi, uudenlainen toimija omassa kategoriassamme; muuttamaan yleisiä käsityksiä toimialastamme, olemaan pioneereja; tunnettuustavoitteet; vahvistamaan brändimielikuvaa; Brändimielikuvan ylläpito, myynti, asiakastyytyväisyys; Tiedottaminen, brändin luonti
  • Pyrimme lisäämään tietoisuutta uusiutumisestamme ja saamaan hyviä hakijoita kertomalla päivittäisestä toiminnastamme ja opiskelumahdollisuuksista; Yhteistöllisyyttä, lisää opiskelijoita
  • hyvää keskustelukultuuria ja edistämään mainetta; lisää näkyvyyttä ja keskustelua
  • Pyrimme tavoittamaan kuluttajat sekä ylläpitämään feedbackiä, interaktiivisuutta, tiedottamaan, kertomaan mitä teemme
  • En ole varma, ymmärränkö kysymystä oikein. Pyrimme saavuutamaan asenteiden muutosta suuressa yleisössä, toissijainen tavoite on varainhankinta.
  • Pyrimme tavoittamaan kanaviemme kautta mahdollisimman paljon oikean kohderyhmän edustajia ja tarpeeksi useaan kertaan, sopivan ajan sisällä. Tietyillä brändeillä pyrimme myös aikaansaamaan keskustelua sekä kuluttajia tuottamaan brändeihimme liittyvää sisältöä.
  • Asiakkaiden sitouttaminen, osallistaminen ja asiakaspalvelu
  • Yhteisömanagerointini on sisältöjen ja palveluiden tunnetuksi tekemistä.
  • Tavoittamaan tuotteidemme käyttäjäkuntaa, joka on laajempi kuin tuotteita ostavat tahot. Pyrimme tuomaan alaa tunnetuksia, luomaan tuotemielikucaa, työnantajamielikuvaa, hankkimaan osallistujia tapahtumiin ym
  • Lisää tunnettavuutta, imagon paranramista, informaation välittämistä
  • Oppisopimuskoulutuksen aseman parantaminen ja tunnettuuden lisääminen.
  • Edistämään jäsenistön toimintamahdollisuuksia
  • Tavoite: mahdollistaa vertaistuki kohderyhmälle ja luodata kohderyhmää jotta voimme palvella paremmin. Myös määrällisiä tavoitteita kanavista riippuen.
  • Lisätään vapaaehtoisten toimijoiden määrää, tuotetaan mielekästä tekemistä yhteisön jäsenille (yhteisönä urheiluseura)

rahapussiMyynti

  • Myyntiä, näkyvyyttä, lisää töitä meille.
  • Yhteisöjen avulla pyritään yrityksen myynnin kasvuun.
  • Tavoittamaan mahdollisimman paljon ihmisiä ja ehkä innostamaan tilaamaan maksullisia palveluita / sähköisiä palveluja.
  • Työllistämään entistä enemmän yhteisön jäseniä, jonka lisäksi yhteisöllä on keskeinen rooli organisaationi liikevaihdon kasvattamisessa
  • Pyrimme tavoittamaan samoinajattelevia ja ns. uskovia. Innostamaan, inspiroitumaan ja oppimaan muilta. Pyrin myös myymään ohessa omia tuotteitani.

timanttiSisäinen kulttuuri

  • Yhteistä kulttuuria, yhteenkuuluvuuden tunnetta
  • tietoa tiedonjanoisille, hyvinvoiva yhteisö, opiskelut etenevät, sujuva asiointi …
  • Vaikuttavuutta organisaation strategisille päämäärille.
  • Luottamuksen, sitoutumisen ja työviihtyvyyden lisääminen
  • tarjoamme matalan kynnyksen mediavertaistukea ja toisessa yhteisössä tsemppiä elämänmuutoksiin
  • Urakehityksen tukeminen, vertaisoppiminen ja työelämän muutoksissa tarvittavan osaamisen hankkiminen. Avoin yhteisö toimii tässä hyvin, koska perinteisissä organisaatioissa tieto siiloutuu ja tyypillisesti on vain tietyn eturyhmän käytettävissä. Ne, jotka eniten tarvitsisivat apua, on potkaistu kaikkien palvelujen ulkopuolelle.
  • Sisäisesti: vapaamman keskustelukulttuurin; Avoimuus

RnD_kylttiTuotekehitys

  • Yhteisö rakentaa itselleen seminaaripäivää, valitsee siihen esiintyjiä, hankkii markkinoinnin avulla sinne itseään kiinnostavia osallistujia ja vaikuttaa aikatauluihin ja muihin järjestelyihin
  • Nostaa keskusteluun oppimisen tulevaisuuteen liittyviä teemoja ja haastaa konkreettisiin tekoihin koulutuksen kehittämiseksi.
  • Kokoamme oppimisesta ja koulutuksesta kiinnostuneet yhteisen teeman äärelle kuulemaan innoittavia alustuksia, jakamaan käytännön vinkkejä ja esimerkkejä parhaista toimintatavoista sekä keskustelemaan siitä, miten koulutuskenttää voidaan käytännössä kehittää.
  • Tavoittelemme kuntalaisten osallistumista asuinalueen kehittämiseen ja sitä kautta lisää elivoimaa ja vetovoimaisuutta alueelle
  • Ryhmän tarkoitus on saada lisää kaupunkia Helsinkiin. Tarkoituksensa toteuttamiseksi ryhmä ideoi, etsii tutkimustietoa ja kokemuksia, väittelee, lobbaa poliitikkoja, juonii, istuu oluella ja niin edelleen. Kaupungilla tarkoitamme tiheästi rakennettuja kerrostalokortteleita, joiden kivijalat ovat pikkuliikkeitä täynnä ja joissa on sopivasti puistoja luomassa kaupunkilaisille kohtauspaikkoja. Tarkoitus ei siis ole keskustella siitä, pitäisikö kaupunkia rakentaa lisää, vaan yhdessä etsiä tapoja saada sitä rakennettua lisää.

Mitä yhteisömanagerit käytännössä tekevät?

facebook_laattaPäivittäisistä taskeista suosituimmat ovat:

1. teen statuspäivityksiä 57%
2. ylläpidän keskusteluryhmää / moderoin kommentteja ja muita yhteisön tuottamia sisältöjä 23%
3. toimin esimiehenä/tiiminvetäjänä 22%
4. johdan projektia 19%
5. toimin yhteisön edustajana organisaatiossani / teen organisaation sisäistä markkinointia 17%
6. neuvon yhteisön jäseniä / johdan muutosta 14%
7. otan kuvia 12%

K5 #cmkysely‘n vastaajat tekevät statuspäivityksiä päivittäin tai viikottain. Onko teillä sovittu tahti? #cmadfi pic.twitter.com/c0uVNBRBh2 — Johanna Janhonen (@jjanhone) December 26, 2016

K10 Kriisistä kriisiin? 8% #cmkysely‘n vastaajista joutuu ratkomaan yhteisöönsä liittyviä kriisejä päivittäin. Yllättääkö luvut? #cmadfi pic.twitter.com/oCmuNKWnjE — Johanna Janhonen (@jjanhone) December 26, 2016

instagram_laatta_2016Viikottaisista taskeista suosituimmat ovat:

1. teen statuspäivityksiä 94%
2. otan kuvia 51%
3. neuvon yhteisön jäseniä 48%
4. käytän yhteisön tuottamaa sisältöä 45%
5. ylläpidän keskusteluryhmää / teen organisaation sisäistä markkinointia 43%
6. moderoin kommentteja ja muita yhteisön tuottamia sisältöjä 40%
7. johdan muutosta 35%
8. johdan projektia 32%
9. kerään yhteisön toiveita 31%

K7 88,7% #cmkysely‘n vastaajista ottaa kuvia väh. kuukausittain. Miten te olette resursoineet kuvien oton? #cmadfi pic.twitter.com/JZBk6SWoAd — Johanna Janhonen (@jjanhone) December 26, 2016

Hahmo ja puhekupla_lisaaKuukausittain suoritettavista taskeista suosituimmat ovat: 

1. teen statuspäivityksiä 97%
2. otan kuvia 89%
3. neuvon yhteisön jäseniä 80%
4. käytän yhteisön tuottamaa sisältöä 78%
5. teen organisaation sisäistä markkinointia 77%
6. mittaan tavoitteiden saavuttamista 71%
7. mittaan yhteisön aktiivisuutta 68%
8. moderoin kommentteja ja muita yhteisön tuottamia sisältöjä / raportoin 63,1%
9. kerään yhteisön toiveita 62%

K6 43,5% #cmkysely‘n vastaajista tekee videoita vähintään kuukausittain. Millaisia videoita te teette? #cmadfi pic.twitter.com/T536Fc1NVp — Johanna Janhonen (@jjanhone) December 26, 2016

kruunu_laattaVähintään kerran vuodessa tehtävät taskit suosituimmuusjärjestyksessä: 

1. teen statuspäivityksiä 97%
2. otan kuvia 94%
3. mittaan tavoitteiden saavuttamista 91%
4. käytän yhteisön tuottamaa sisältöä 91%
5. teen organisaation sisäistä markkinointia 88%
6. neuvon yhteisön jäseniä 88%
7. kerään yhteisön toiveita 83%
8. raportoin / mittaan yhteisön aktiivisuutta 82%
9. kerään yhteisön tietoja / verkostoidun tapahtumissa yhteisöni jäsenten kanssa 80%
10. koulutan yhteisön jäseniä 77%
11. moderoin kommentteja ja muita yhteisön tuottamia sisältöjä 75%
12. johdan projektia 74%
13. verkostoidun tapahtumissa organisaation ulkopuolisten yhteisömanagereiden kanssa 72%
14. osallistun organisaation strategiatyöhön 71%
15. järjestän äänestyksiä/kyselyjä 69%
16. toimin yhteisön edustajana organisaatiossani 68%
17. johdan muutosta / teen videoita 66%
18. järjestän kilpailuja 65%
19. huolehdin mediayhteyksistä 63%
20. ylläpidän keskusteluryhmää 60%
21. liveraportoin 58%
22. järjestän livetapahtumia / ratkon yhteisöön liittyviä kriisejä 57%
23. osallistan yhteisöä tuotekehitykseen / bloggaan 54%
24. nostan yhteisön jäseniä heidän aktiivuutensa perusteella / toteutan (asiakas)kyselyjä 49%
25. toteutan testipilotteja 47,7% 26. järjestän videopuheluita 45%
27. toimin yhteisöni sihteerinä / toimin esimiehenä/tiiminvetäjänä 43%
28. haen rahoitusta 42%
29. striimaan 35%
30. huolehdin yhteisön vip-jäsenistä, esim. järjestän heille jotain erikoisetuja 26%
31. järjestän chatteja tai kyselytunteja 23%
32. saattohoidan yhteisöä eli lopetan sen tyylikkäästi 15%
33. ylläpidän wikiä 11%

Kyselyssä mainittiin siis peräti 40 taskia. Niistä epäsuosituimmat, eli tehtävät, joita vastanneet eivät tee ikinä ovat:

1. ylläpidän wikiä 80%
2. huolehdin yhteisön vip-jäsenistä, esim. järjestän heille jotain erikoisetuja / saattohoidan yhteisöä eli lopetan sen tyylikkäästi 57%
3. järjestän chatteja tai kyselytunteja 54%
4. toimin esimiehenä/tiiminvetäjänä 49%
5. striimaan / haen rahoitusta 48%
6. järjestän videopuheluita / toimin yhteisöni sihteerinä 35%
7. bloggaan / ylläpidän keskusteluryhmää / liveraportoin 31%

K4 Blogien suosio tippunut Tilastokeskuksen tutkimuksessa pari vuotta. #cmkysely‘n vastaajista 27% ei bloggaa ikinä. Miksi näin? #cmadfi pic.twitter.com/ktj5zPQaUh — Johanna Janhonen (@jjanhone) December 26, 2016

Onnistuvatko yhteisömanagerit työssään?

Miten sitten mitata sitä, onnistuuko yhteisömanageri työssään? Vastaajien mukaan mittaamisessa käytetään “henkilökohtaisia ja konsernitasoisia mittareita”, “Tavoitteiden saavuttamista”, ” “Henkilökohtaisia tavoitteita ja mittareita” tai yksinkertaisesti että, “Tehtävät on tehty”. Arviointipaikkana voi olla vuosittainen kehityskeskustelu, kuukausittain osastopalaveri tai “Facebookin salainen ryhmä, jossa käydään keskustelua työni onnistumisesta.”

Kaikkien yhteisömanagerin onnistumisia ei mitata:

  • Aika huonosti ;); Ei mitata; Ei mitenkään, fiilispohjalta. Tätä pitäisi kehittää.
  • Kehityskeskusteluissa vuosittain summanmutikassa
  • Vaikea mitata, kun ei ole olemassa mitään järkeviä mittareita. Ne jokainen toimija tekee tulosta, mutta me valtakunnallisena toimijana emme saa tuloksista tietoa/hyötyä. Teemme siis vain valtakunnallista viestintää, joka hyödyntää muita organisaatioita.
  • Mittarit määritellään vasta 2017 ja vasta sen jälkeen kun valittu somekanavat ja euromääräiset tavoitteet yms.
  • Virallisesti ei mitenkään. Itse arvioin onnistumista esim. tapahtumaan osallistuvien määrällä ja seuraajien määrän lisääntymisellä ja yleisellä aktiivisuudella julkaisuihin ja tapahtumiin liittyen

rahapussiToisilla taas on jo tulostavoitteet käytössä:

  • Tapauskohtaisesti määritellyt KPI:t
  • Olen tiedottaja, mutta teemme työtä yhdessä. Liikevaihdon kasvu kertoo.
  • Paljonko on saatu myytyä seuraaville kuukausille keikkaa.
  • Kasvavana liikevaihtona sekä asiakkaiden palautteina, suosituksina ja referensseinä.
  • Näkyvyyttä seurataan, muuten kassan kilinä ratkaisee.

tyypitUseimmat kuitenkin mittaavat yhteisön aktiivisuutta:

  • sitoutuneilla jäsenillä
  • Analytiikka eri kanavissa, eli onko kasvua ja laadullista kehitystä.
  • Somekanavien seuraajamäärillä (tiedän, se on väärä mittari)
  • Analytiikan kautta
  • onnistumista mitataan yhteisön palautteesta
  • Kvantitatiivisilla arvoilla, jos jollain. Koetan itse tuoda kvalitatiivisia tavoitteita keskeisempään rooliin.
  • Yhteisöjen kävijämäärät ja aktiivisuus
  • Minä itse mittaan yhteisön kehittymistä, ja raportoin siitä ajoittain eteenpäin.
  • verkkosivuston kävijämäärään liittyvät indikaattorit, julkaisutahti, yleisön engagementti, vapaaehtoisten hyvinvointi
  • Miten hyvin päivitykset tavoittaa ihmisiä / klikkaukset.
  • Näkyvyyden määrällä, seuraajilla, sisällön laadulla ja määrällä
  • Verkoston palautteella, kommenteilla ja jaoilla somessa ja itse palvelussa sekä kasvokkain.
  • Määrällisesti: tykkääjät, seuraajat, jaot, kattavuus jne. Ei juurikaan laadullisia mittareita (valitettavasti)
  • Tykkääjien määrä kasvu
  • Tiedonkulun onnistumisella
  • tunnettuuden kasvamisella, some-mittareilla kuten engagement
  • Meillä ymmärretään, että yhteisöissä on omat lainalaisuutensa, joihin ei välttämättä voi nopeasti vaikuttaa. Numeraalisia tavoitteita on osittain, mutta jos niitä ei saavuteta, ei sitä tulkita minun epäonnistumisekseni. Mittaaminen on enemmän laadullista.
  • some-viestinnän näkyvyyttä mitataan muutamalla mittarilla, mm. seuraajien, tykkäysten ja jakojen määriä
  • postausten saamat reagoinnit, postausten kattavuus, kampanjoissa konversiot

Muita yhteisömanagereiden työn mittareita

  • Sisältöjen kohtaaminen valitun linjan kanssa, tapahtumien onnistuminen, saatu palaute, yhteisön osallistuminen.
  • Työni onnistumista mitataan konkreettisesti sillä saadaanko aikaan poliittisia päätöksiä, joilla rakennetaan lisää kaupunkia ja rakennetaanko sitä kaupunkia lisää. Proxy-mittareiksi käyvät urbaanien asuntojen hinnat suhteessa tulotasoon.
  • Sillä, ovatko asiakkaat tyytyväisiä, mitä he puhuvat tapahtumasta ja tulevatko he uudestaan, sillä, kuinka paljon tapahtumasta puhutaan somessa ja kuinka nopeasti se tulee täyteen.
  • Jos ihmiset kokevat saaneensa apua ja tukea ja oppineensa jotain arvokasta jota hyödyntää arjessa, olen onnistunut tehtävässäni. Seuraan keskustelua ja mediaa aktiivisesti, mutta tärkeintä on silti suora f2f palaute.
  • asetetut mitattavat strategiset tavoitteet mahdollistavat onnistumisen seuraamisen ja toteutumisen

Yhteisömanagereiden suosimat työkalut

Vastaajilta kysyttiin, käyttävätkö he yhteisömanagerointiin suosituimpia sosiaalisen median palveluita, eli palveluita, joilla on yli 100 miljoonaa käyttäjää maailmassa. Kysymystä “Missä palveluissa vastaat yhteisömanageroinnista?” moitittiin kyllä epäselväksi: “Edellinen kysymys oli epäselvä: en halua vastata “ei käytössä”, jos on organisaatiossa käytössä mutta minä itse en vastaa ko. palvelusta.” Ensi kerralla täytyy siis muotoilla kysymys toisella tavalla.

skype_laattaOrganisaation sisäisten yhteisöjen manageroinnissa suosituimmat palvelut olivat:
1. Skype 60%
2. Facebook 39%
3. Twitter / LinkedIn 37%
4. Whatsapp / Instagram 31%
5. YouTube 20%
6. Google+ 14%
7. Pinterest 8%
8. Snapchat 6%

K2 #cmkysely‘n mukaan #Skypefi‘ä käytetään paljon sisäisisten yhteisöjen manageroinnissa. Miten sinä sitä käytät? #cmadfi pic.twitter.com/ifYowmdOz2 — Johanna Janhonen (@jjanhone) December 26, 2016

facebook_laattaOrganisaation ulkopuolisten yhteisöjen manageroinniss käytettiin seuraavia palveluja:
1. Facebook 82%
2. Twitter 79%
3. Instagram 72%
4. YouTube 69%
5. LinkedIn 51%
6. Skype 23%
7. Google+ / Snapchat / Pinterest 17%
8. Whatsapp 9%

Muita somepalveluja

Yhteisömanagereilta kysyttiin avoimella kysymyksellä muistakin heidän käyttämistään somepalveluista. Avuksi annettiin seuraava lista: “Esim. BBM, Slack, Yammer, Vimeo, Line, Viber, Telegram, Flickr, Periscope, Jive, Zimbra, Slack, Lithium, Tencent QQ, Tencent QZone, WeChat, Baidu Tieba, Sina Weibo, YY, jokin blogialusta, jokin wikialusta, jokin foorumialusta…

Vastaukset aakkosjärjestyksessä:

periscope_laattaAskfm (2), Basecamp, Blogger, nimeltä mainitsemattomat blogialustat (2), Drupal, Flockler, Google Docs  / Drive (2), Insided foorumialusta, Intranet, Mynewsdesk, Periscope (7), purot.net, sharepoint-intra, Slack (6), Slideshare, Storify (2), Telegram,  Trello(2), Tweetdeck, Vimeo (2), Vine, Wikipedia, WordPress (6) ja Yammer (8). “Blogialusta tulee 2017 käyttöön, samoin vimeo kesällä 2017.”

Somenhallintapalvelut

Seuraavaksi vastaajilta kysyttiin avoimella kysymyksellä sitä, mitä somenhallintapalveluja he käyttävät. Vastausavuksi annettiin: “Esimerkiksi jokin/jotkin Jeff Bullasin tekemältä 17 palvelun listalta: EveryPost, Bit.ly, Hootsuite, Agora Pulse, Social Oomph, Sprout Social, Crowd Booster, Edgerank Checker, SocialBro, Tailwind, Buffer, Oktopost, MeetEdgar, IFTT, Tweepi, Socedo, SocialFlow .http://www.jeffbullas.com/2016/03/01/17-best-social-media-management-tools/ ”

9 vastaajaa kertoi, ettei heillä ole mitään mainituista. Lisäksi he kommentoivat näin:

  • “Meillä on käytössä Hootsuite, mutta en käytä sitä, vaan käytän FB:n ja Twitterin omia ajastus- ja julkaisutyökaluja.”
  • “Ei, mutta harkitsen sellaista jatkuvasti, saa kertoa mitkä ovat toimivia ja helppoja”
  • “Bit.ly, mitä ihmeitä nuo muut oikein ovat – ?! Täytyypä tutustua linkkiin…”
  • “Ei ole, tutkailtu Bufferia ja Hootsuitea”
  • “Ei vielä mitään näistä. Jatkossa ehkä Tailvind tai Buffer.”
  • “Valitettavasti ei. Tarvetta olisi. Miten valita sopivin?”
  • “öö…ei (julkaisukalenterina Excel)”

Mainitut somenhallintapalvelut aakkosjärjestyksessä:

Adobe Social, Bit.ly (14 mainintaa), Buffer, Fanpage Karma, Flipboard, Flockler, Gramblr, Grytics, Hootsuite (10) – “Hootsuiten käyttöä aloittelin, olikin maksullinen, jotta olisi ollut oikeasti hyötyä.”, Hubspot (2), IFTTT (4), Spredfast, Sprout Social (3), Tweetdeck (8) – “Välillä on ollut Hootsuite, ei enää. Tweetdeck ainoa, mutta sitäkin arvokkaampi”, Twitter ads ja yrityksen oma.

google_laattaAnalytiikkatyökalut

Seuraavassa avoimessa kysymyksess vastaajilta kysyttiin “Seurataanko yhteisöänne jo(ide)nkin analytiikkatyökalu(je)n avulla? Miten ja työkaluja käytätte?”. Kolme kertoi, ettei käytä mitään.

27 vastaajaa kertoi käyttävänsä somepalveluiden omia analytiikkoja:

  • “Google Analytics ja palveluiden omat tilastot, liian vähän seurataan.”
  • “Facebookin ja Twitterin analytiikkatyökaluilla säännöllisesti seuraten aktiivisuutta.”
  • “Facebookin, Twitterin, SlideSharen, YouTuben ja LinkedInin omat analytiikkatyökalut, joilla seurataan seuraajien kasvun ja sisältöjen onnistumista. Aiemmin olivat käytössä mm. Followers for Instagram (lopetti toimintansa), Iconosquare (muuttui maksulliseksi) ja Brewster -> FullContact (muuttui maksulliseksi).”

Muita mainittuja aakkosjärjestyksessä:

Adoben työkalut / Adobe Social (2), Google Analytics (19) – “Google Analytics:n käyttö kokeiluasteella”, Google Tag manager, Google Forms, grytics, Hootsuite (4), Hubspot (2), Iconosquare (Instagram) – “Instaan haluaisin Iconosquaren, mutta toistaiseksi sen hankinta on ollut mahdotonta, koska työpaikkani ei ole alv-vähennyskelpoinen ja Iconosquare vaatii alv-tunnusta.”, Insight, Klout, LikeAlyzyr, Lyyti, M-Adaptive käytössä sekä somen että nettiartikkelien seurantaan, Meltwaterin someseuranta, O365 statistics, Snoobi, Sprout Social, Synthesio, Yandex Analytic

“Spredfast, Facebook BM, Talkwalker. Seurataan pääasiassa reachia ja frekvenssiä, mutta myös seuraajamääriä ja sitoutuneisuutta jne. Tämä lähinnä sen vuoksi, että yhteisöpalvelut toimivat meille pääasiassa organisaation ulkopuolisena massamediana.”

lapioOnko teillä itselle konffattuja työkaluja?

Seuraava kysymys on tullut mukaan yhteisömanagerikyselyyn softantoimittajilta: “Onko teillä sisäisesti käytössä jokin alusta tai palvelu, joka on käytössä intrassanne tai joka on muuten konffattu vain teille?”.  Näin siihen vastattiin:

7 vastaajaa kertoi, ettei ole, “ei, testattu monta, mutta mitään ei oikein olla saatu “tarttumaan”

Muita mainintoja saivat Basecamp, Pikkuinen keskustelupalsta, Blogialustat, Flockler (2) – “Itse hallinnoimme Episerver-pohjalla Flockerilla”, Google Drive, “intrassa käytössä googe drive”, Intranet “Oma intranet, joka ei tosin taivu oikein mihinkään.” Joomla, M-adaptive, Mynewsdesk “jos se voidaan luokitella tähän”, Orchidea “ideoiden keräämiseen”, Salesforce chatter, Sharepoint (2), Skillhive, Slack ja Yammer (2)

Yhteisömanagerin haasteet

Yhteisömanagerin työ on olla asiakkaiden ja organisaation rajapinnassa. Joskus se voi olla rankkaakin. Näin vastaajat kuvailevat haasteitaan, joista suurin osa liittyy resursointiin. Muita haasteita on tavoittaa oikeat ihmiset, organisaation sisäinen muutosvastarinta, ajan tasalla pysyminen ja sisällöntuotannon haasteet.

tyypitResursointi

  • Ajanhallinta on aina vaikeaa, miten tehdä työtä mahdollisimman hyvin mahdollisimman pienellä ajalla, mutta pysyä silti yhteisön mielissä
  • resurssit on tiukilla, sekä taloudelliset että suorittavat henkilöt
  • Perinteisen “vanhanmallisen” ja some- ja verkostotyöskentelyn välisen ajankäytön hallinta.
  •  Kiire, ei ole käytettävissä niitä resursseja, joita strategian tavoitteiden täyttyminen nopeasti vaatisi. Meitä on kaksi yrittäjää tässä organisaatiossa ja kun on paljon töitä, ei ehdi hoitaa somea riittävän hyvin. Kun ei ole töitä, somea ehtii hoitaa paremmin. Dilemma.
  • Aika ja työn sirpalemaisuus;  aika- ja resurssipula, Työajan riittämättömyys; Kiire?; Aika
  • Resurssien jakamista yhteisömanagerin tehtäviin ei nähdä organisaation tavoitteiden kannalta priorisoituna osa-alueena. Yhteisömanagerin työn kuvitellaan olevan tehtävissä muun työn ohessa.
  • Ajanpuute, mittaamisen puute
  • Resurssien puute
  • Priorisointi erilaisten töiden välillä. Tällaisen ryhmän vetämisessä näyttää olevan paljon samaa kuin start-up -yrittäjyydessä. Tästä voisi helposti kasvaa niin iso juttu, etten enää muuta tekisikään.
  • Johto ei ymmärrä, mitä yhteisömanageri tekee, jolloin se ei arvosta työtä resurssien tai minkään muunkaan muodossa.
  • Ajan puute; Ajankäyttö; työ on vapaa-ajalla tapahtuvaa vapaaehtoistyötä; aikapula; Krooninen ajanpuute; Aikapula, koska on muitakin viestinnän töitä
  • Monta kanavaa, monta hommaa, monta harhapolkua, monta määräaikaa, monta unohdusta, monta tavoitetta…
    ajanhallinta, priorisointi, työn ja vapaa-ajan rajojen hämärtyminen
  • resurssien niukkuus ei aina riitä suunnitelmien ja kehitystoiveiden toteuttamiseen

saaren_kartta_aarreOikeiden ihmisten tavoittaminen

  • Kuluttajien tavoittaminen, tiedontulvasta erottuminen
  • ihmisten vähäinen kiinnostus somen käyttöön työssään, Suuret yhteisömassat ovat vaikeasti “hallittavissa” hoksataanko kaikki olennainen viestiä eteen päin, tietoa on niin paljon
  • Innostaa muita ihmisiä toteuttamaan omia haaveitaan kaupunkikehittämisen saralla. Saada muutoksia poliittisesti läpi. Saada runsaasti uusia ideoita ja ylläpitää yhteisöä sellaisena, että ideat saavat monipuolisesti kritiikkiä ja voivat kehittyä. Rakentaa yhteisöä, johon ihmiset haluavat kuulua ja jossa haluavat toimia.

pikkuarkku3Sisällöntuotanto

  • Haasteena on tuottaa mielenkiintoista sisältöä ja saada yhteisön jäsenet mukaan tuottamaan sisältöjä ja kertomaan meistä eteenpäin.
  • keskustelujen moderointi ja ideointi
  • Organisaation ulkopuolisena yhteisömanagerina on haasteellista päästä mukaan organisaation suunnittelemiin tavoitteisiin, mikäli viestintä ei pelaa molempiin suuntiin.
  • Liikaa töitä, ei ehdi yhtään tekemään sisällöntuotantoa, paljon muitakin isoja tehtäväkokonaisuuksia someasioiden lisäksi
  • Nyt on valtakunnalliset kanavat, mutta jokainen toimija toimii omalla kanavallaan. Miten saadaan jaettua yhteistä kiinnostavaa tietoa.
  • Jäsenistön passiivisuus sisällön tuottamisessa
  • Olen itse muotoilija/tuotesuunnittelija/markkinointiviestinnän ammatillinen opettaja, joka kehittää uusia tuotteita yhteisön tuella. Haasteena löytää yhtenäinen ja tunnistettava visuaalinen ja erottuva identiteetti = DNA.
  • Samaa tehdään monella taholla, pirstaloitunutta, sekavaa

kiikari_laattaAjan tasalla pysyminen

  • Pysyä ajan tasalla kaikista sosiaalisen median palveluiden muutoksista sekä uusista sosiaalisen median palveluiden tulokkaista ja poistuvista somepalveluista. Pitää omaa osaamista ajan tasalla. Saada vertaistukea.
  • Ilman tiimiä työ on täysin omilla harteilla. Suuri osa työkaluista on itselle tuntemattomia, mutta niin tuntuu perusyhteisöt olevan toimialallakin. Eräskin yritys ilmoittaa nettisivuillaan “Liity WhatsApp-listallemme” ja kun lähetin viestin, ei tullut ikinä vastausta. :O
  • Oikeiden seurantatyökalujen löytäminen, ajallisen resurssit
  • Seurattava keskusteluita eri puolilla, jotta osaan liittää tavoitteeni ja viestini yhteisöä kiinnostaviin kysymyksiin.

Muutosvastarinta

  • Haastetta on saada asennemuutosta läpi organisaatiossa, jossa uskotaan vanhoihin juurtuneisiin tapoihin viestiä, toimia ja tehdä töitä.
  • Johdon (ylemmän ja keski) sitoutuminen arkipäiväiseen työhön
  • Työntekijälähettilyyten innostaminen – erityisesti johdon osalta.
  • Organisaation vastutus
  • Toimijoiden hajanaisuus sekä viestintään sitoutuminen
  • Aikapula, osaamisen haasteet, työyhteisön heikko sitoutuminen
  • kulttuurin muuttaminen

Miten yhteisömanagerit haluavat kehittää omaa työtään?

Yhteisömanagerin rooli on aika tuore ja toimintaympäristö sosiaalinen media jatkuvasti muuttuva. Siksi yhteisömanagerit haluavat työlleen lisää arvostusta ja resursseja, kehittää sisällöntuotantoa, saada vertaistukea ja käyttää aikaa myös uuden opetteluun.

kruunu_laattaHaluan lisää ammatillista arvostusta!

  • Haluaisin yhteisömanagerin työstä julkisesti tunnistetun ja tunnustetun. Haluan tehostaa työtäni edelleen laadun siitä kärsimättä sekä kasvattaa yhteisöämme hallitusti.
  • ammattimaisempaan suuntaan
  • Haluaisin työyhteisön ymmärtämään työtäni, sen sisältöjä ja myös merkitystä koko organisaatiomme tulevaisuudelle. Jos kukaan ei tiedä olemassaoloamme, emme saa rahoitusta, myyntiä ja kenelläkään ei ole tulevaisuudessa töitä. Nyt sometekemiseni nähdään “hömpötyksenä” eikä sen ymmärretä olevan tehokkainta suunniteltuna, täsmällisenä ja tavoitteellisena.
  •  Kaipaisin selkeyttä sen viestimiseen, mistä tässä yhteisömanageroinnissa on oikein kyse. Moni saattaa tehdä tätä työkseen vaikkei edes tiedä tällaisesta nimityksestä. Minäkin mietin, saanko olla mukana, kun olen “vain” tiedottaja.
  • Roin tuominen esiin, yhteisö aidosti liideissä

tyypitHaluan kehittää resursointia!

  • vastuunjako
  • Selkeyttää työnkuvaa
  • Suunnitelmallisuutta. Haluaisin myös lisätä asiantuntijanäkyvyyttä eri somekanavissamme ja sen kautta lisätä keskustelua.
  • Nykyisin toimenkuvaan kuuluvat tapahtumatuotannot ja tapahtumamarkkinointi pois, jäisi enemmän aikaa yhteisömanagerin tehtävään. Nyt siihen jää ehkä 10 % työajasta.
  • Saada todellista työaikaa tähän oto-tehtävään
  • Sekä organisaatioiden yhteisömanagerit että vapaa-ajan yhteisömanagerit näyttävät kärsivän samasta ongelmasta, mutta eri syistä. Palkkasuhteessa oleville tyypillisesti kaatuu liikaa töitä, koska työ on täysin aliresurssoitua suhteessa vaatimuksiin ja tehtävien määrään. Meillä omalla ajalla tekeville taas kertyy liikaa tekemistä siksi, että jos perustan ryhmän, muut ihmiset mieltävät että “toi omistaa sen”. Lähtien ihan vaikka hashtagin käytöstä. Nämä mielikuvat tulisi voida murtaa ja hyödyntää verkostoissa aitoa vertaisuutta ja jaettua omistajuutta. Jokaisella on mahdollisuus olla aloitteellinen. Ongelmaksi muodostuu helposti se, että aktiivisetkin jäsenet jäävät odottamaan, mitä yhteisömanageri seuraavaksi käskee tehdä. Olo on välillä kuin entisaikojen luokanopettajalla: “No niin lapset, tänään lauletaan.”
  • tehdä sitä järjestelmällisemmin
  • saada lisää aikaa toteuttaa CM:n tehtävää
  • Suunnitelmallisuus ja enemmän aikaa.
  • Strategisempaa, tavoitteellisempaa

pikkuarkku3Haluan kehittää sisällöntuotantoa!

  • Haluaisin testata uusia tapoja kertoa asioista.
  • Päämäärät pitäisi selkiyttää ja tehdä sisältösuunnitelma, kuten opetan muita tekemään.
  • Haluaisin tiivistää sometiimiä ja innostaa heitä tekemään postauksia rohkeammin sekä osallistumaan keskusteluun.
  • aiempaakin jaetumpi sisällöntuotanto
  • Osallistaa enemmän, jakaa sisällöntuotantovastuuta
  • Lisää kuvapalveluja ja kuvasisältöä
  • Hiukan järjestelmällisempään suuntaan on pakko mennä, muuten olen hukassa näiden kanssa. Tähän asti olen toiminut enemmän ad hoc ja se on toisaalta pitänyt reagointikyvyn kunnossa. Ei mitään valmiita ajastuksia kuukaudeksi, hyi olkoon.
    tehostaa toimintaa (ehkäpä jollain sisällönhallintatyökalulla?)
  • Heti kansainväliseksi; suomi, englanti, ruotsi, saksa (kielialueille).

Haluan lisää vertaistukea!

  • Lisää vertaistukea omaan toimintaan, jota mm. CMADFI-tapahtuma antaa.
  • Saada enemmän vertaistukea, uutta oppia ja taitoa viedä asiakkaiden yhteisöjä uudelle tasolle.
  • työpari olisi kiva

kaukoputki_käännettyHaluan oppia uutta!

  • Käsitteet ovat tällaiselle tradenomi + medianomi-ihmiselle melkoista hepreaa. En nyt kuitenkaan ole ikäloppu, mutta jotenkin tämä jää niin irralliseksi “pinnaksi” vaikkei se sitä todellakaan ole.
  • Haluaisin kehittää sitä viitekehikkoa, jonka avulla innostetaan ihmisiä toimimaan yhteisön tavoitteiden eteen.
  • vahvistaa muutosjohtamisen osaamista, koska tämän toiminnan saaminen osaksi arkipäivää on ennen kaikkea muutosjohtamista, kulttuurin muuttamista
  • Riittävästi aikaa ja lisää koulutusta aiheesta.
  • Osallistun yhteisömanagerivalmennuksiin aktiivisesti, seuraan koko ajan erilaisia ryhmiä ja blogeja.
  • Kehityn koko ajan lisää ja opin uutta (koulutuksia ja itseoppimista). Matka on vasta alussa.

Yhteisömanagerikoulutukset

66% vastaajista on viimeisen vuoden aikana kouluttautunut erilaisissa yhteisömanageri- tai somekoulutuksissa, 55% on käynyt 1-3 koulutuksessa, 7% 4-9 koulutuksessa, mutta vain 3% yli kymmenessä koulutuksessa. 58% vastaajista myös kouluttaa itse, 35% oli järjestänyt 1-3 some- tai yhteisömanagerikoulutusta, viidesosa (19%) 4-9 koulutusta ja 8% tätä enemmän.

Vastaajia kiinnostavat erityisesti caset, sisällöntuotanto ja mittaaminen.

arkkulaatatSisällöntuotanto

  • Visuaalisuuteen ja videontuontantoon liittyvää asiaa,
  • Toivoisin puheenvuoroa siitä, miten organisaatiot voisivat aidosti osallistaa yhteisöjä. Nythän valtaosa tuo omaa sisältöään kanavissaan, eli edelleen mennään vanhalla kaavalla (organisaatio antaa tiedon ja sitten yleisö joko kiinnostuu tai sitten ei). Kaipaisin apua siihen, miten oikeasti viestinnästä voisi tehdä yhteisölähtöistä.
  • Liveraportointityöstä kuvakärjellä, eli miten ja mikä toimii jne :)
  • Instagramin yritystilit
  • Esim. vertailu eri livestriimaustavoista, käytännön kokemuksia striimauksesta.
  • Livelähetykset; striimaus
  • Vloggaus/Tubetus
  • Toiveet vaihtelevat aina säännöllisesti. Ehkä nyt kiinnostaisi tietää, miten tubettajien kanssa voisi rakentaa yhteistyötä.
  • Brändäys kuvapalveluissa
  • Somekanavien käyttö yrityksenä vs. Yksityishenkilönä

tyypitCaset

  • tamperelaisten pk-yritysten someonnistumiset
  • onnistuneita kokemuksia työntekijälähettilyydestä
  • Tolvasen Ville ois hauska saada kertomaan joskus Digitalist -kokemuksista.
  • Koulujen ja kaupunkien/kuntien yhteisömanagerointi.
  • Sisäisten yhteisöjen kehittäminen ja ideoita siihen; Suuryritysten sisäinen some
  • Esimerkkejä some- ja digistrategioista ja niiden jalkauttamisesta
  • Case-esimerkit ovat kivoja. Viime vuonna se Instagram-yritysesimerkki oli todella mielenkiintoinen. Sitten kaikki “selviytymistarinat”, joissa jokin yritys/yhteisö on selättänyt jonkin meille kaikille tutun ongelman, josta voisi itse oppia/saada ideoita.
  • uudet palvelut ja esimerkit niiden käytöstä; parasta antia ovat live-keissit, tää toimii – tää ei toimi; Käytännönläheisiä vinkkejä
  • Inspiroivat esimerkit muista organisaatioista kiinnostavat.
  • social influencerien hyödyntämisestä yhteisöjen rakentamisessa
  • Social Selling, Sani Leino. Olis huikea juttu.
  • Miten muut sen tekee? Esimerkit kiinnostaa. Voisiko jotain kopioida?
  • Käytännön vinkkejä someen ja sen hyödyntämiseen. Ajankohtaiset jutut yms.
  • Oto-managerin niksit
  • Teollisuusyrityksen digikanavien ideointiin ja mielenkiintoisen sisällön tuottamiseen.
  • Käytännön esimerkit ovat aina hyviä. Ja yllätyspuhujia, kuten Janne Simonen oli. Ei niitä digimarkkinointiseminaarien vakionaamoja ainakaan :)
  • Social selling
  • Some julkisten palveluiden työkaluna
  • Aihetoiveena ikäihmiset ja some. Meidän jäsenistömme enemmistö on yli 60-vuotiaita, ja heistä osa on melkein somenatiiveja ja osa tietenkään ei.

kompassiMittaaminen, hallintatyökalujen esittelyt

  • pienten resurssien tehokas toiminta ja mittaus ennenkaikkea
  • Yhteisön kasvattaminen
  • Yhteisöllisyyden ja osallisuuden teemasta sekä kuinka tavoitteisiin päästään.
  • Kuinka yhteisöjen toimintaa mitataan?
  • some-analyytiikka; Analytiikka kiinnostaa, menossa Google Analytics-työpajaan.
  • ilmaisten somehallintatyökalujen käyttö
  • Koulutus: Orgnisaatioon liittyvän tiedon/kirjoittelun seuraaminen eri SoMe-kanavissa jonkin? työkalun avulla. Minkä ja miten?
  • työkalut kiinnostavat, samoin ilmaiset mittaustyökalut ja kokemukset niistä

karttakääröYhteisömanagerien yhteiset säännöt

  • Somessa järjestettävistä kilpailuista ja kampanjoista
  • Sellainen kokonaiskuva tästä kaikeasta suhteessa omaan toimialaan lienee se kiinnostavin. Nyt vain yhteisöviestitään, mutta niin irrallaan kaikesta.
  • Yrityksen sisäisen yhteisön kannustava hallinta.
  • Muutoksen johtaminen
  • Sosiaalisen median onnistumisen mittarit
  • Yhteisön palkitseminen, mikä toimii, mikä ei ja miten säilyttää yhdenvertaisuus?
  • Miten vaikuttavuutta voidaan somessa näyttää toteen, ei numeerisesti mitaten.
  • Yhteisömanagereiden työnkuvan muutos viime vuosina

Suomen paras yhteisömanageri?

suomi_laattaKyselyssä kysyttiin myös sitä, keitä yhteisömanagereita vastaajat itse ihailevat.

Yhteisömanagereiden kruunaamaton esikuva oli Pauliina Mäkelä, joka sai peräti 4 mainintaa. Perusteluitakin annettin: “Pauliina Mäkelä on kyllä kova yhteisömanagerijumalatar, ystävä ja yrittäjä.” “Seuraan ja ihailen Pauliinaa ja Pirittaa. Heillä on aurinkoinen ja energinen meno aina päällä. :)”

Yhden maininnan saivat nämä suomalaiset yhteisömanagerit:

  • Mikko Vieri / VR
  • Anu Laitila / Grapevine
  • Pekka Sauri
  • Piritta Seppälä
  • Kalenterikarju eli Mikko Toiviainen oman yhteisönsä osallistamisessa, mm. Snapchatissä.
  • Soikku eli Sonja Hämäläinen oman yhteisönsä osallistamisessa, mm. oma media Soikkuu-appsi perustettu syyskuussa.
  • Jounin kaupan Sampo,
  • Aku Varamäki
  • Jere Rinne
  • Yhteisömanageriesikuvani on sellainen, jota emme tunne, josta emme tiedä, koska hän tekee työnsä hyvin, muttei kulje ympäriinsä kehuskelemassa itseään. Entinen kollegani Miika Rautiainen oli kyllä tosi hyvä ja on varmasti edelleen, uusissa tehtävissään.

Suomalaisia yrityksiä ja organisaatioita:

  • Kuulu.fi – oululainen yritys.
  • Finnair
  • Helsingin rakennusvirasto
  • Olen FB-ryhmässä nimeltä Saumanvara, se on hoidettu ihan älyttömän hienosti ja inspiroivasti.
  • Varustelekan sometiimi.
  • Piilotettu Aarre on ainoa, johon olen törmännyt. Kaipa viestintä-Pirittakin on sellainen, ja Minna Valtari Somecosta. Nämä ovat ns. nimiä, jotka tiedän.

Kansainvälisiä esikuvia:

  • Amerikkalaisten joukkuelajien sometilien ylläpitäjät.
  • Melyssa Griffin.
  • Blizzard Entertainment on idolini sekä yhteisöjen rakentamisessa että yhteisömanageroinnissa ;)

***

Tämä kysely esitellään yhteisömanagereille CMADFI-tapahtumassa 23.1.2017.
Lisätietoja kyselystä voi kysyä Johanna Janhoselta, johanna@piilotettuaarre.fi tai p. 040 506 1960.