Piilotettu aarre



Asiantuntija-apua somepalveluiden käyttöön

Melkein koko kansa somettaa

Tämä kolumni on julkaistu alunperin Suur-Jyväskylän Lehdessä 12.12.2018.

Tilastokeskus julkaisi viime viikolla “Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö” -tutkimuksensa tulokset. Keväällä tehdyn kyselyn mukaan kolmen viimeisen kuukauden aikana somea oli käyttänyt 92 % opiskelijoista, 75 % työllisistä ja 25 % eläkeläisistä. Kaikille ryhmille tärkein syy somen käyttö oli “ystävyys tai tuttavuus” (80-86 % somen käyttäjistä). Eläkeläissomettajille toiseksi tärkein syy somen käyttöön olivat sukulaissuhteet (56 %), opiskelijoilla ja työllisillä taas harrastukset (58 % ja 59 %) menivät sukulaisten (43 % ja 55 %) edelle. Yrityksiä, brändejä tai palveluita seurasi somea käyttävistä opiskelijoista 39 %, työllisistä 35 % ja eläkeläisistä 16 %. Ryhmiin, joissa “myydään, vaihdetaan tai jaetaan tuotteita tai palveluita” kuului somea käyttävistä opiskelijoista 29 %, työllisistä 40 % ja eläkeläisistä 20 %.

Iän ja työmarkkinatilanteen lisäksi myös asuinpaikka, sukupuoli ja koulutusaste vaikuttavat siihen, miten paljon ja mihin somea käytetään. Tulosten mukaan todennäköisesti kaikkein eniten somea käyttävät pääkaupunkiseudulla asuvat 16-24-vuotiaat korkeakoulussa opiskelleet tai opiskelevat naiset, vähiten taas maaseudulla asuvat 75-89-vuotiaat perusasteen koulutuksen saaneet eläkeläismiehet. Perusasteen koulutuksen saaneista viikoittain somea käyttää 44 %. Määrä on kuitenkin noussut vuodessa peräti 6 %-yksikköä, kun taas sen sijaan määrä laski sekä keskiasteen (3 %-yksikköä) että korkea-asteen (2 %-yksikköä) koulutuksen saaneilla. Keskiasteen koulutuksen saaneista 60 % käytti somea viime keväänä viikoittain, korkeakoulutetuista 66 %.

Vastaajilta kysyttiin myös mitä tietokoneisiin tai ohjelmistoihin liittyviä taitoja he olivat opiskelleet viimeisen 12 kuukauden aikana. Viime kevään yleisen “GDPR-hässäkän”, joka liittyi EU:n yleinen tietosuoja-asetus voimaantuloon, sekä erinäisten Facebook-kohujen jälkeen ei ole ihme, että tietoturvallisuuteen ja yksityisyyden suojaan liittyviä asioita oli opiskellut, vähän ikäryhmästä riippuen, joka neljäs tai viides työikäisistä. Huomattavasti enemmän oli kuitenkin opiskeltu omaan työhön liittyviä ohjelmistoja: noin puolet 25-54-vuotiaista. Yllätyin, että aika tekniseltä kuulostavaa “data-analyysiä tai tietokantojen käyttöä” oli opiskellut 25-44-vuotiasta peräti joka viides, mutta somen käyttöä työssä vain joka kymmenes. Työhön, ammattiin tai liiketoimintaan somea käyttää 34 % kaikista työllisistä, korkeakoulutetuista 36 %. Kaksi kolmasosaa somea ammattillisesti hyödyntävistä ei siis opiskellut lainkaan uusia asioita, vaikka somepalvelut muuttuvatkin jatkuvasti. Ehkä kannattaisi? Mietipä sitä uuden vuoden lupauksia tehdessäsi!

 

Suomen virallinen tilasto (SVT): Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö [verkkojulkaisu].
ISSN=2341-8699. 2018. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 12.12.2018].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/sutivi/2018/sutivi_2018_2018-12-04_tie_001_fi.html