Mitä se “sosiaalinen media” on?

Sosiaalinen media, some, määritellään Wikipediassa näin:

Sosiaalinen media (lyhennetään arkikielessä some)[1] tarkoittaa verkkoviestintäympäristöjä, joissa jokaisella käyttäjällä tai käyttäjäryhmällä on mahdollisuus olla aktiivinen viestijä ja sisällöntuottaja tiedon vastaanottajana olon lisäksi. Sosiaalisessa mediassa viestintä tapahtuu monelta monelle, eli perinteisille joukkotiedotusvälineille ominainen viestijän ja vastaanottajan välinen ero puuttuu.[2] Käytännössä viestintä tapahtuu kuitenkin jonkin keskitetyn palveluntarjoajan kautta. Sosiaalinen media on jälkiteollinen ilmiö, joka on muuttanut yhteiskunnan tuotanto- ja jakelurakennetta, taloutta ja kulttuuria.[3] Professori Andreas M. Kaplanin ja Michael Haenleinin mukaan ”sosiaalinen media on joukko internet-sovelluksia, joiden ideologinen ja tekninen perusta on Web 2.0:ssa ja jotka mahdollistavat loppukäyttäjien tuottaman sisällön luomisen ja välittämisen”.[4]

“Sosiaalinen media” on termi, jota alettiin käyttää yleisesti vuonna 2009. Sitä ennen puhuttiin enemmän web2.0:sta, Internetin uudesta sosiaalisemmasta “versiosta” ja sitä aikaisemmin puhuttiin “uusmediasta”.

Nyt Johanna Janhonen odottaa, milloin termi taas muuttuu, sillä some on arkipäiväistynyt ja määritelmä on ontuva. “Media” tarkoittaa välinettä ja ihmiset ovat sosiaalisia, joten onkohan esimerkiksi kännykkä sosiaalinen väline? Perinteinen media hyödyntää myös somen elementtejä antamalla esimerkiksi lukijoilleen luvan kommentoida niiden luomaa sisältöä.

Johanna puhuu itse mieluummin yhteisöistä ja “yhteisöllisestä netistä”, sillä siitä tässä on kyse: netissä on erilaisia porukoita, jotka yhdessä tuottavat erilaisia sisältöjä (vrt. yhteisöllinen media).

Someyhteisöjä ovat esimerkiksi:

  • bloggaajat, jotka yhdessä lukijoidensa kanssa keskustelevat esim. muodista, kutomisesta, kakuista, sisustamisesta… Katso Suomen top-bloggaajat tältä listalta (vain yksityishenkilöiden blogeja, ei yritysblogeja tai muita kaupallisia blogeja). Suomalaisista vain noin 3% bloggaa.
  • twiittaajat, jotka mikrobloggaavat, eli kirjoittavat lyhyitä viestejä, twiittejä, Twitterissä. Suomessa Twitterin käyttäjiä on Suomessa alle 2 miljoonaa.
  • facebookkaajat, jotka mikrobloggaavat, chattaavat, pelaavat, jakavat kuvia oman verkostonsa kanssa Facebookissa. Yhdellä ihmisellä on harvoin “omaa yhteisöä” vaan hän kuuluu useisiin yhteisöihin: hänellä on koulukavereita, sukulaisia, naapureita, harrastus- ja työkavereita ja muita vertaisverkostoja. Parhaimmillaan yhteisöt elävätkin Facebookin ryhmissä, jotka ovat erikoistuneet eri aiheisiin. Johanna ylläpitää esimerkiksi nukkekotiryhmiä, Kiepaus-kierrätysryhmää ja yhteisömanagereille suunnattuja ryhmiä. Facebook on Suomen suosituimpia some-palvelu, jota käyttää noin 2,7 miljoonaa suomalaista.
  • Facebookin omistama WhatsApp on kuitenkin kirinyt Facebookin ohi ja Instagram on myös kovassa nosteessa.
  • wikipedistit, ihmiset, jotka kirjoittavat artikkeleita Wikipediaan. Aktiivisten (joka kuukausi sisältöä tuottavien) Wikipedia-päivittäjien määrä lasketaan enintään sadoissa.

Some yrityksissä

Yleensä sosiaalinen media ja some-työkalut mielletään kaikille avoimiksi ja näkyviksi palveluiksi, kuten Facebook-sivut, YouTube-kanavat ja Wikipedia-artikkelit. Yritys voi kuitenkin käyttää myös suljettuja, vain omille työntekijöilleen ja/tai sidosryhmille, tai tietyille työryhmille rajattuja palveluita. Tällaisia ovat esimerkiksi Yammer-mikroblogi, Facebookin suljetut ryhmät tai intranetissä toimivat wikit ja blogit.

Kun some on otettu työkäyttöön, käytetään esimerkiksi sellaisia termejä kuin Yritys2.0 tai yhteisöllinen bisneskehitys.

Sosiaalinen media kunnissa ja muissa organisaatioissa

Johanna Janhonen tutki keväällä 2010 sitä, miten suomalaiset kunnat käyttävät sosiaalista mediaa ja siitä lähtien seurannut suomalaisten kuntien somen käyttöä ja auttanut someasioissa monta kuntaa ja kaupunkia.

Kaikki organisaatiot tarvitsevat jonkinlaisen sosiaalisen median strategian, jossa määritellään mm. organisaation valitsemat sometyökalut ja niihin liittyvät tavoitteet, mittarit ja roolit (esimerkiksi se, ketkä some-kanavissa toimivat).

Sosiaalisen median käyttö:

Sosiaalinen media mielletään usein vain uudeksi markkinoinnin välineeksi, mutta siltä voi käyttää moneen muuhunkin tarkoitukseen, esimerkiksi

  • tiedotuksessa
  • opetuksessa ja oppimisessa
  • palautteen keräämisessä ja asiakaspalvelussa
  • tuotekehityksessä ja innovoinnissa
  • rekrytoinnissa ja työnantajakuvan kehittämisessä
  • ryhmätyöskentelyssä, esimerkiksi nopeasti muuttuvien ohjeiden tai pöytäkirjojen kirjoittamisessa tai hiljaisen tiedon keräämisessä
  • verkostoitumisessa ja yhteydenpidossa
  • löydettävyyden parantamisessa (eli hakukoneoptimoinnissa)
  • uutisten, markkinoiden ja kilpailijoiden seurannassa

Miten paljon suomalaiset käyttävät sosiaalista mediaa ja millaisia muutoksia käytössä on ollut? Tutustu Johannan infografiikoihin, joita hän on tehnyt Tilastokeskuksen tietojen pohjalta vuodesta 2011 lähtien.

Etkö löytänyt etsimääsi?

Ota yhteyttä Johannaan

Voit lukea lisää somesta myös Johannan blogista tai hänen kirjoittamistaan Suur-Jyväskylän Lehden kolumneista.